Viikuna ja vähät vaatteet

Vuokraisäntä Rafu kävi aamupäivällä niittämässä appelsiinilehdon aluskasvillisuutta. Kommunikoimme pääasiassa Rafu puhelimen googlekääntäjällä. Rafu ei puhu sanaakaan englantia ja minun espanjani on kyllä kehno. Ranskaa silloin tällöin riemuksemme ymmärrämme suuntaan ja toiseen. Niin, siinä kasvimaan (tomaatti, paprika, munakoiso, kesäkurpitsa/kurkku yms.) laidassa kohoaa komea puu ja puussa kasvaa pienen omenan kokoisia hedelmiä. Rafu minut kädestä opastaa puun juurelle ja espanjaksi selvittää puun nimeä ja muuta olemusta. Ottaa sitten hedelmän, jonka pinta on hiukan halkeillut ja kuoraisee. Sisällä on pehmeä sisäkuori ja sen sisällä punaisia siemeniä. Ääntä kohti Rafu hedelmän heittää ja veljenne matkii, kas matkimalla oppii lapsikin. Veljenne on juuri syönyt viikunan. Kohtuullisen mauton paketti, mutta varmaan terveellinen. Mummi sanoi kokeilevansa viikunan kuivaamista, jos maku siitä etevöityisi.
Tuli varsin raamatullinen olo. Aatami ja Eeva paratiisissa ilkosillaan kuljeskelivat, mutta oliko se sen omppoepisodin jälkeen kun häveliäisyys iski ja pukeutuivat viikunanlehteen? Vai onko kysymys Vatikaanin vaikutuksesta kirkkotaiteeseen? Pastori korjaa ja opastaa uskonnonharrastelijaa. Aika pieni on viikunanlehti jos oikein miehisiä laitteita koittaa peitellä. Täällä meillä maalla ei kyllä tarvi viikunlehteäkään. Voi olla kuin paratiisissa, eikä pöksyt kastu kun pulahtaa altaaseen, hyvä niin.

Oli Italialainen ilta: pastaa ja murusoosia. Mummi loihti oivat maut. En luota espanjalaiseen keittiöön. Eilen käytiin Aloran kiinalaisessa ja otettiin pääruokana grillattu ankka. Oli aivan armottoman hyvä annos. Juotiin talon kallein punaviini: 11€.
Kun ostat täältä talon tai huoneiston, saattaa yllätys olla, että keittiön erottaa muista huoneista kaksi seinässä törröttävää putkenpäätä. Ei ole kaappeja, ei hellaa tai jääkaappia. Se siis espanjalaisesta keittiöstä noin huoneena. Ruokakäsitteenä se on kuiva ja sitkeä. Siksi ratkaisuna ongelmaan päädyin ottamaan oman keittiömestarin mukaani. En ole katunut.

Onko teillä allaspoika? Allaspoika huoltaa altaan. Kotiväki voi pari kertaa päivässä kaapia pinnalta roskat ja ötökät, mutta varsinaisen pohjan imuroimisen hoitaa allaspoika. Hän on allasmaailman adonis: solakka ja päivettynyt varsi, sulava käytös, avoin seuramies ja valmis tyydyttämään talon emännän pienimmätkin unelmat! Miks ei isännänkin, jos ollaan sitä sorttia. Rafu meillä ensihuollon teki pari viikkoa sitten. Minä valvoin ja mummin piilotin sisälle. Piirsin kaavioita ja kirjoitin itselleni oppaan. Toissapäivänä olin oma allaspoikani. Vaativa tehtävä monessa suhteessa. Yritä kuvitella imuroivasi allasta, jossa on pari metriä vettä. Minä sen tein!