Soitto alkoi vain vartin myöhässä. Se on vähän, oltiin sitten Suomessa tai Espanjassa. Eka yhtye, nimi meni ohi, soitti punkahtavaa puhelaulua. Basisti ei ollut ruma, jotta voi sitä ensin sanoa positiiviset asiat. Ja toinen positiivinen asia:
Makelle veljenne sanoi kerran harkitsemattomasti, että Pate Mustajärvi on maailman huonoin laulaja. Make hyvä, en vielä silloin ollut kuullut tämän espanjalaissolistin raakkumista. Paten ääniala on kapea, tällä herralla se on kapeampi, Pate laulaa väärin, tämä ei laula oikein, Popedalla on muutama hyvä biisi, tällä bändillä ei ollut hyvää biisiä.
Käpyttelimme naapuribaarin terassille kaljalle. Siitä näki suoraan lavalle ja ääni vaimeni siedettäväksi. Bändi vaihtui ja uusi inferno alkoi. Joimme oluet ja menimme vielä yleisöksi toivoen, että musiikin laatu paranee, kun soittajat vaihtuvat. Tämä 20th vuosisadan orkesteri oli käynyt esiintymässä ulkomaillakin. Varmaan Afrikassa?
Jack Berry kääntyi tuoreessa haudassaan, kun kuuli Johnny B. Gooden raiskausrituaalin. Se meni totaalisesti pieleen. Annikki Tähden "sä muistatko Monrepo'on" rockaa kuin juopunut kaatumatautinen, kun vertaa tähän aneemiseen fiaskoon. Rumpali, basisti ja kitaristi vetivät tyystin eri tahtiin ja päällee rääkyi nainen jalat harallaan, mutta yksikään ääni ei mennyt kohdalleen. Aikoinaan, kun höyryveturi saapui asemalle, se puhisi samalla tavoin ja ihmiset olivat tyytyväisiä kun matka oli ohi. Sama täällä. Lapsitähti Jackson'in biisi soi kohtuudella ja laitoinkin siitä pätkän videolle, lohdutukseksi.
Kustannuksia ei paljon tullut: kaljat 1€/muki ja pari litraa naftaa 0,99€/l, se on alle neljä eekiä. Konsertti oli ilmainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti