Niin mikä on päivän rytmi? Onko elossa sisältöä? Kulahtaako aika äkkiä vai pitkästyykö etelän asukki?
No, aamusella äijä herää seiskan ja ysin välillä. Jos lähtee lenkille on hyvä mennä aikaisin. Lämpötila nousee auringon myötä. Lenkkeilijä ottaa mukaan roskapussit ja pudottaa ne siihen kilsan päähän roskikseen. Jatkaa matkaa öljymäkeä ylös kohden pikkukauppaa. Kaupasta ostaa kulkija tuoreen bocadillon. Laskee alas öljymäen rinnettä onnellisten laaksoon ja valmistaa mummille ravitsevan aamiaisen. Ysiin jos nukkuu ei mene lenkille paistuun vaan aamiainen tehdään niistä mitä kaapeista löytyy.
Aamupäivällä hommat tehdään, jos jotain on meneillään. Tänään aamulla hypättiin rautaratsun kyytiin ja ajettiin kylälle. Ajopukuna sortsit ja t-paita, hui! Syötiin aamupala kylillä: kahvee, kerrosleipä ja iso zumo de naranja. Sitten sekatavarakauppaan hakeen klooritabuja uima-altaaseen ja harava. Harava heilui hetken kotonassa ja kottarit kulki, vaan kohta oli pariskunta hikoillut oikein itsensä märjäksi. Piti siis siirtyä kulttuurin pariin.
Päivänvarjo auki ja peti siihen alle. Kirja oli tälläerää loppusuoralla, ja mikä kirja? Oikein yllättävän hyvä! Sisarukset Hammer Tanskanmaalta olivat päättäneet yhdessä tuumin kirjoittaa jännärin: Saastat. Teksti on kauniin kepeää ja hauskasti kirjoitettu. Asia oli erinomaisen vakavaa ja kantaaottavaa. Tekstin muodon ja sisällön välillä ei kuitenkaan ollut ristiriitaa. Tulee hiukan mieleen Stig Larsson. Kirjailija, kun kehuu jotain hahmoaan erittäin älykkääksi, ei voi olla muuta kuin itsekin melkoinen valopää loihtiessaan roolihenkilölle vuorosanoja. Siis uskottavia. Jos minä kirjoittaisin kirjaa ja sanoisin, että tämä Tauno tässä on erittäin älykäs ja sanoo???? Niin, että mitä sanoo? Sen sanomisen pitäisi olla älykkään Taunon puhetta eikä hölmön veljenne! Hammerin sisaruksilta tämä oli eka juttu ja muita on varman jo tullut, lukekaa!
En ole kohta neljään viikkoon seurannut mitään mediaa. En katsonu telkkua, en kuunnellut ratskaa enkä lukenut sanomia. Millään kielellä. Täysi uutispimento päällä. Onko hyvä näin?
Kun tuossa Paulilla poikettiin lipsahti kysymys olympialaisista: koska oli ja kuinkas suomalaiset. No ne loppu just sinä samana päivänä ja suomi sai yhden pronssin. Mitä olinkaan menettänyt, Mitä!? Mitä vähemmän maailmanmenoo seuraa, tuntuu kuin pääsisi lähemmäs lopullista, universaalia totuutta!
Kukas se sano jalkapallosta, että se on oikein työväenurheilua: 10000 työläistä katsoo kun 22 miljonääriä potkii palloo.
Mitäs se ukko illat väsää, siitä ensi kerralla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti