Sellainen on Susipuisto

Lobo Park on Espanjassa, kolmekymmentä kilsaa meiltä pohjoiseen. Ei ihan susi. Nooa, Rebekka ja Janina vietiin käymään, kun olivat susituulella.
Täti, joka meitä kuljetti ympäriinsä, puhui asiaa. Setä, joka leikkii lapsisusien kanssa, poti puheripulia. Tanssii susien kanssa ja ulvoo jo päivällä.
Veljestänne jäi tuntumaan, että ensin esiteltiin susien ruokavarasto ja sitten hukat.

Clint Eastwood lookerit markkinoilta

Toteutin pitkäaikaisen unelmani: ostin vakosamettieläkeläishousut Clint Eastwood vyötäröllä. Ei nouse aivan kainaloon, mutta lähelle menee. Mukavuusaste 5 asteikolla 5/5. Funkkis ei siis tarkoita rumaa vaan asianmukaista. Sammarini ovat funkkikset. Kahdet laitoin: arkisen beessit, mutta sopivat myös juhlaan ja eläkeläisruskeat, ei jää jälkiä jos onkin rengas väliin löysä! Sijoitin pienellä ja harmittomalla tinkaamisella kakskytviis €.
Poikettiin tänään Fuengirolan markkinoilla ja sieltä ostokset tein. Mukana oli koko meidän suku paitsi Nooa.

Katusoittajat soittivat oikein kauniisti vanhoja
 klassikkoja, vaan kuinkas oli lupien laita? Tso, Tso,
poliisisetä on hyvin vihainen!

Jerry osti futiskortteja ja Jere kitaran, Mia kahvit ja Janna koruja kavereille viemisiksi.
Parkkipaikka oli taas kerran työn takana. Ilmaiset feria-alueen paikat oli kaikki varattu ja vapautuvia kärkkyi ahnas joukko. Veljenne kurvasi lähemmäs rantaa ja yhdellä poikkikadulla oli maksullinen paikka, noin euron tunti.

Aamupalakin oli veljeltänne syömäti. Kulmakuppilassa oli vapaata kuudelle ja sinne suunnattiin. Vetäsin kanaleivän ja tuopin olutta lauantain hengessä. Monenmoista syötiin: pologneesi pastaa, englannin aamiaista, ranskalaisia, leipiä....

Kovin oli maltillinen ostosmatka, siis juuri sopiva vähävaraiselle eläkeläiselle. Jere ja Jerry lähtivät junalla Aloraan ja me muut ajeltiin Hyundailla. Vaikka tuo tilava onkin silti vain viidelle.

Mummi tilaa, vaan kuka maksaa? Näkeekö ilmeestä?
Ihan oikeesti Mia kyllä maksoi.

Savannien pikalähetit myivät pelipaidan Jerrylle.
Hinta oli aika kova: 10€.

Pari Mummi-tutkielmaa
pitää panna mukaan, kun
se on niin söpö!

Kaksi tyyppiä puuttuu, muuten kaikki koolla.

Erilaisia päiviä

Suomipäivä on meneillään. Makkarakeitto sen tekee. Espanjan Lillussa myydään hyvin steriiliä makkaraa. Erinomaisen mauton ja hajuton ja erinomaisen tasapaksu. Ei ole yhtään suonikohjua. Sopii siis makkarakeittoon. Keittiömestarini sanoi, että sais olla hajoavampaa. Oli rakenteeltaan liiaksi grillimakkaran oloinen, muuton jees. Mutta sehän olikin grillimakkaraa. Suomalaiseen makkarakeittoon valitsimme tänään ranskalaisen perunan. Mercadonan mustanpussin peruna on ranskassa rakkaudella kasvatettu. Perna on hajoavaista ja keittoon aivan omiaan, eikä tartte pestä, on jo puhdas. Siitä keittiömestarin apulainen kiittää ja kumartaa ranskanpoikaa.
Rebekka toi käydessään Vaasan ruisruutua, joka saa makkarakeiton maistumaan 110% paremmalta kuin patonki konsanaan. Päälle veljenne pani omegakolmosta ja siihen vielä tykö sianlihaa. Eilen ohitettiin sikakuljetus ja tänään mummi ei pannu sitä leiväälle, koska vielä myötäelää sikakuljetustilannetta solidaarisuusmielessä. Hienostelua, sanoisin.
Kolloo joimme, ettei nenä muutu majakaksi. Veljenne vois nenällään valon tuoda pimeään, jos aina joka aterialla vaan punkkua jois. Kun tulette käymään niin sitten otetaan Mercadonan sinikorkkista Monte Ducay'ta. Kolminkertaistaa hyvin maustetun entrecot'in makuelämyksen ja saa mörön lausumaan runoja. Euroviisysi/pullo. Revi siitä!
Eilen oli Intia päivä. Teija ja Markku meidät kiikutti hyväksi havaisemaansa intialaisravintolaan ja paikka oli Torre del Mer. Se sijoittuu Välimeren rantaan kun kurvaat aaseiskaa itään Malagasta. Ei mikään ihan pikkukylä ja saksaa kuuluu puhuttavan kadunkulmissa. Über alles. Puffet oli ruokailumetodi. Ensin vähän kylmää alle: perunajuttua ja sipulijuttua ja munakoisojuttua, jotka oli leivitetty ja sit friteerattu. Kivoja kastikkeita neljää sortimenttia kylmänä: tulisesta viileän kautta makeaan. Kaikki vaan yhteen ja samaan niin maistui oivalta. Paperinohutta leipää oheen.
Kuumia riisejä sitten alle ja minä panin kanaa reilusti päälle. Tarjolla oli myös lammasta, vihanneksia ja katkarapuja. Ahne syö itsensä palloksi ja pieree ja vähän hävettää. Edullista mielestäni: juomineen 55€/4hlö. Suosittu paikka. Väkeä käännytettiin ovelta kun oli ihan täys poka. Saksalaiselle se tekee etwarttia, nöyrtyy.
Viikonloppuna olis ollut meidän omassa kylässä, siis Alorassa, juusto-feria. Ei keritty, niin on eläkeläinen kiireinen.
Torstaina tulee Mia, Jerry ja Janna. Ohjelmaa on vähän suunniteltu. Jerrylle on varmaan tärkein La Liga'n ottelu Malaga - Real Betis. Jere lähtee mukaan niin oppii Jerryltä jalkismeininkiä. Täällä on Benalmadena'ssa sea life akvaario mualima, sinne mennään tutustumaan syvänmerenkalojen sukupuolielämään. Itse välttyy roiskeilta kun on lasi välissä. Hävettää kahtoo kun toiset vehtaa. Koitan kestää. Puusta-puuhun voi apinan tavoin siirtyä Amazoniassa joka on Marbellassa.
Jos pääsis ajassa taaksepäin vois nähdä Uunon Marbellan kadulla. Siinä Turhapurojaksossa oli se Uunon discotanssi huikea. Voi kun osais itekin niin kyllä näyttäsin kaikenmaailman kikoloille kuinka suomipoika tanssii. Vaan haaveeksi jää. Koordinaatio eli varren hallinta musiikin tahdissa on veljellänne harjoituksen puutteessa surkastunut ja niin on moni muukin ja uskon .', että monella muullakin surkastunut mikä milloinkin ja missä vaan!

Matkaan - Vamos

Olen niin onnellinen, kun se edellisen jutun video näkyy. Ensin panin sen juutuubiin ja jaoin sieltä google plussaan. Sitten vasta google+ sasta bloggeriin.

Siis matkasuunnitelmia:
Maija Tampereelta tulee meille tänne kolmastoista maaliskuuta ja pannaan se koiravahdiks. Itse karkaamme matkoille.
Suuntaamme ensin rantaa ylös, siitä Barselonan ohi, Ranskaan. Monacon kautta ajetaan läpi Italian ja ylös Itävallan Tiroliin. Kennel Basnjan kasvatteja asuu kaksi veljestä jylhissä vuoristomaisemissa. Itävallan Mia niistä huolehtii ja nyt mummi haluaa katsastaa, että kaikki on hyvin. Kutsutimme itsemme kylään. Vanha systeemi toimii yhä!
Siitä kurvaamme mahdollisesti Sveitsiin käymään Chalet Siirillä. Anne ja Leipuri järjestävät nuorisofestivaalit. Pitää riehua posket punaseks ja lihoo rypyt suoriks, että näyttää nuorelta. Saattaa Pena ja Eijakin ehtiä paikalle? Elämme toivossa!
Matka jatkuu Tsekkiin. Mummin koirankasvattajatuttava Iva pantiin kutsumaan kylään. Kennelissä kasvaa Venäjän vinttikoiria ja veljenne ulvoo susien kanssa kuuta.
Jos jää aikaa käydään vielä Krakovassa katsomassa Vickiä. Hänen luonaan ollaan käyty aiemminkin ja Vicki on käynyt meillä usein. On koiratuomari ja yksi hänen urosvenakkonsa asui meillä puolivuotta Viialanaikoihin ja yhtyi meidän naaraaseen kuin mies.
Sitten Hollantiin. Max'in ja Ans'in museolla (ammh.nl) pitää käydä ja Tivolissa viettää ilta. Mummin nettituttu on komentanut kylään. Ank omistaa liudan näitä samoja pitkäkuonoja. Aina kun ollaan Hollannissa käydään totta maar Tries ja Yvonne moikkaamassa. Niillä on nykyään jumbotraileri asuntoauton perään, jossa harrikat kulkee talon mukana. Uhkasivat tulla kesällä Espanjaan. Viimeksi yövyttiin mehiläismuseossa nyt ei tiedä missä.
Hollannista ajetaan takaisin Espanjaan, mutta se onkin kaikki joutuisaa, kun on alamäki...

Ilmat oli pari päivää ankeat, mutta nyt paistaa taas ja pitkä sääennustus lupaa vaan aurinkoista. Tänäänkin makasin kalsareissa aurinkotuolilla koko päivän ja kirjoitin kirjaa. Noin viiskytä sivua on raakaversiota valmiina. Tarina etenee hitaasti mutta varmasti. Henkilöiden taustat saavat vahvistusta. Suomi on kohta kaikkien huulilla. Alli on ihmeellinen nainen. Epos saattaa ehtiä joulun kirjamarkkinoille, jos ei ajatus katkea.

Video

Tuossa on pitkä video Fuengirolan BioParkista. Se on eläintarha kaupungin keskustassa. Edellisessä jutussa siitä kerroin. Nyt räpläsin tämän videon. Se on pitkä, ihme jos toimii. Löytyy myös youtu.besta ja google+ sasta veljenne osastolta nimellä Nooa eläintarhassa. Kokeilin ja näkyi, kun suurensi koko ruudulle siitä alhaalta oikealta. Siis Ipad'issä näkyi

Vieraita pohjolasta ja eläintarhoja

Bio Park -piilokuva- missä tiikeri?

Mummi levolla syötyään Bio Park'in annoksen "Olen mitä syön!"

Rosberg nuorempi on juuri jäänyt taakse...

Veljenne ei juuri käytä aurinkorasvoja ja tulos on tyydyttävä!

Kolme sukupolvea

Viimeinen ehtoollinen. Kävimme susipuistossa.

Veljenne poika tuli Espanjaan talveksi kevyempiin töihin. Asbestipurku oli raastanut jännetupit kesänaikana rapakuntoon. Pojanpoika tuli iloksemme äiti mukanaan ja viipy puolitoista viikkoa.
Pikkuherra täytti juuri neljä ja näyttää perineen vaarinsa terävän älyn ja mumminsa pippurilla maustetun luonteen. Useimmiten lapsi on tyyni ja reipas, mutta saattaa äityä hetkittäin näränähräksi.

Lapsen äiti pantiin luotijunalla Barcelona'an. Me miehet ja mummi vastaavasti käytiin tänään Fuengirolan eläintarhassa, Bio Parc. Kolme aikuista ja Nooa: 75€, luonteeltaan lähes ryöstö! Siisti oli ympäristö ja elukat hyvinvoivan oloisia. Oliko doupattu vai viileä sääkö helpotti vangin oloa ja nostatti mielialaa?
Eetterin täytti viidakon äänet. Pieniä kaiuttimia oli siellä täällä antamassa kuulokuvaa ja täydentämässä näköhavaintoa. Nooan kuuluisa etunimikaima olisi ollut kuin arkissaan. Nykyajan Nooa viihtyi erinomaisesti ja pysähtyi usein katsomaan liikuttavan pitkiksi ajoiksi luonnon luomia. Hänellä on menossa Turtles-kausi. Ei nähty kilpikonnia, mutta krokotiilit olivat ohittamattomia. Aikuinen oli jo menossa, kun vielä piti jäädä katsomaan. Simpanssiuros, tuo luomakunnan herra jos ei ihmistä olisi, äityi morsiammen kanssa kepeään live-action-iloitteluun juuri kun videoin. Häpeämätön elukka on apina. Katsojalla oli hymy herkässä. Lapsi oli onneksi sillä hetkellä toisaalla, joten veljenne säästyi hankalilta selvittelyiltä. Miten sen olisikaan selittänyt uskottavasti? Kyllä sinä sitten ymmärrät vanhempana...
Gorillan pää on huomattavan suuri. Sinne luulisi mahtuvan paljon murheita, yhtä paljon kuin hevosen päähän. Sureminen kannattaa jättää siis luontokappaleille, joille se luonnostaan sopii. Eläkeläinen sen voi työläistä helpommin tehdä, se käy luontevammin, kun ei ole työmurheita joilla täyttää kallo.
Flamingoille syötetään vaaleanpunaista ruokaa flamingonpunaisista syistä.
Indonesialaiset ystävämme Hollannista joivat maitokahvia, kun me muut prätkäjätkät joimme kaljaa. Mummi äityi syytä moiseen kysymään. Jotta säilyttäisimme ihonvärin, oli vastaus. Söpön värisiä, mutta kuulemma pahoja pahoille. Meille olivat kilttejä.
Luolaan, kun uskaltautui, pääsi lammen vedenpinnan alapuolelle ja saattoi havainnoida kaloja. Monneja oli monenmoisia. On se onni ettei veljenne tarvitse moisia otuksia syödä. Erityisen rumia olivat ja taatusti niljakkaita.
Baarissa syötiin Tarzan'in tapaan viidakon antimia: viidakko purilaista, panniinia ja ranskiksia viidakon tapaan.

Käytiin myöhemmin myös susipuistossa. Matka ei ollut susi, vaikka aluksi epäilytti. Sudesta ihminen loihti naurettavia luomuksia: ranskan buldoggi. suuri tanskalainen melkein hevonen, kääpiöpilsneri...
Näitä piisaa

Latinaa

Espanjankieli tutuksi. Tex Willer antaa jämerän ponnahduslaudan käytännön espanjaan. Huolettoman rennosti Tex usein Kit Carson'ille ja poijaalleen sanoo: vamos! Se on verbi ja muodossa monikon ensimmäinen persoona ja tarkoittanee "me menemme", ehkä huudahduksena "menkäämme", eli kun on käsky tai komennus! Onko kenestä hauskaa se, että mennä sanan perusmuoto on ir. Taipuu muodoissa : voy, vas, va, ja monikot: vamos, vais, van. Kuuluu kategoriaan epäsäännöllinen. Näitä kun opiskelet nin kysyy luontoo!
Monenmoisia tervehdyksiä ja hyvästejä on Tex'in sanavarastossa. Hasta luego on "hei sitten" eli "heissan". Meininki on nähdä pian uudestan. Adios taas ei sisällä oletusta pikaisesta uudelleentapaamisesta. Ystävä joka on tarkoitus tavata vaikka huomenissa voi loukkaantua tai ainaskin ihmettelee jos hänet hyvästelet adios. Tarkkana!
Omia havaintoja paikanpäältä: que on vallan yleinen ja muodollisesti tarkoittaa lähinnä "mitä", mutta usein vastaa suomen "täh" tai sen pitempää muotoa "mitäh". Nämä molemmathan ääntyvät muodossa "tä" tai pitempi "mtä". Odottamaton yhteys latinokieliin on tämä hoon kuulumattomuus.
Katsokaa Leikolan seiso-ny ohjelmasta kohta, jossa hän käsittelee englanninkielen silent letter -ilmiötä. Se on hauska.
Espanjan Vale! on englannin OK eli ehkä suomen "hyvä on". Espanjankielen huudahduksiin kuuluu eteen huutomerkki nurinpäin. En sitä tästä aparaatista löytänyt ja jätin pois. Ei saa sekottaa suomenkielen sanaan "valhe" vaikkakin ääntyvät samaan tapaan. Taaskan ei hoo kuulu suomen sanassa! Silent letter.
Tänään koiran kanssa kylillä tultiin nurkalla yllättäen pahki paikallista caballero'o. Ukko levitti kätensä ja hihkaisi caballo! Siis hevonen. Meidän pikku Lumi muka hevoinen! Vai minä, vai hän itse? Olisin voinut ehkä ojentaa käteni ja esitellä itseni el Hombre! En osannut sanoa kuin si. Tilanne olis vaatinu nokkelan vastauksen keksimiseen minuutteja miettimisaikaa. Jälkeenpäin kyllä tuli mieleen kaikkee ninkun perro grande ja sillee.
Ei ole helppo erottua eksyneestä turistista ainakaan kielitaidollaan!