Andalusian eläimet ja kasvit

Videolla esiintyy tyypillinen Andalusialainen venäjän vinttikoira työssään. Lumi-borsoi toivottaa elämäänsä ylläpitävän henkilökunnan tervetulleeksi kotiin. Lumi on tarkkaan seurannut kuinka veljenne ottaa flamenkon askeleita paikallismusiikin tahdissa ja siitä omat askeleensa koiramaailmaan soveltanut. Kepeä kuin esikuvansa!

Kasvikunnan puolella esittelen teille sitruuna-mandariinipuun. Kyseessä ei ole kuvamanipulaatio vaan ihmisen koplaama luontomanipulaatio. Veljenne olettaa, että sitruunapuuhun on ympätty mandariinipuun oksa. Vetoan biologeihin, onko mahdollista?

Eilen ja toissapäivänä pidin yllä yhteyttä muinaiseen kotimaahani, jonka olen pettänyt muuttamalla pois.
Soitin Teuvolle ja Hokille. Liittymäteknisistä syistä on edullista soittaa loppukuusta.

En tunne tuskaa enkä katkeruutta. Odotan innolla seuraavia hiihdon ämmämkisoja. Viimeksi oli Lahdessa huima topinkispektaakkeli. Lisää samanlaista tänä vuonna, niin olen taas ylpeä suomalainen. Lisäksi toivon moottoripyörille kovaa verotusta, veneistä ei ole niin väliä.

Lyhyesti Espanjasta

Jumankauta juu nääs. YLE areenaa lifestyle osasto ja Latela. Onks Latela elämänmuoto? Tuo mainio reality manifesti vei sydämeni taas kerran. Neljäs tuotantokausi ja Mustang-raadon tekohengitys + Sputnik Lada avaruuselokuvaan. Tositelkkarohjelma saa syvyyttä ja herkkyyttä, kun se toimitetaan Tamperelaisvoimin. Hesalaisten tekemänä se oli yhtä saatanan käsittämätöntä lässytystä ja jos turkulaiset pantas asialle myötähäpeetä joutus ajaan lumenkaatopaikalle kolmella kymppipyörällä. Mutta Kalkusta kajahtaa. Se härski on mun suosikki, se ei tee vahinkoo, kun se ei tee mitään.

Join tänään rantakadun baarissa pienen kaljan. Aurinko paisto ja turistit kulki sortseissa. Siinä oli kans lifestyle kohdallaan. Eläkeikäisen juomaharrastusta haittaa tuo wessakäyntien moninkertainen määrä per baarikäynti, kun vertaa aikaan aiempaan. Kahveen kanssa on sama juttu, ei pysy rakossa. Elämänlaatu kärsii kun on kusihätä tämän tästä. Jos edes muistas käydä siellä wessassa aina kun siihen tarjoutuu tilaisuus, mutta kun ei meinaa muistaa!

Pauli soitteli ja kerto käyneensä leimamäellä Hondan kanssa. Papereista oli riittäny rekisteriotteen se mukanapidettävä osa. Äänet oli mitattu molemmin puolin. Mittanauha oli kovassa käytössä ja pyörä mukamas liian levee. Laite on ihan alkuperäinen lukuunottamatta ohjaustangon korottavaa kiinnitystä. Pauli oli meinannu alkaa itkeen, niin ne oli sitten lopettanu sen urputtamisen. Itävallan ukko kirjotti Harrikka-lehdessä, että siellä kaikkien vaihdettavien osien pitää olla tüv-hyväksyttyjä ja liikkeessä vaihdettuja. Suomessa saa pärrän rakentaa ite. Mutta veroja pitää muistaa maksaa Bernerin kassaan.

Mainio Epson 535 kirjoitin oli pitkään varustettu Lillun halpavärikaseteilla. Ei ne toiminu koskaan hyvin. Nyt kone ei enää kahta niistä tunnistanut vaikka väriä oli pöntössä paljon jäljellä ja löi ittensä hakaukseen. Poikkesin Fuengirolan Worten suurkodinkonekaupassa ikäänkuin ostamassa Epsonin omat värijutut. Niitä kasetteja on neljä: yksittäin 19.90€, jumalauta. Suurkuluttajalle armollinen kaikki neljä ekonomical pack: 74€, 4 kertaa jumalauta. Uus Epsonin kirjotin, skannerit ja kaikki 79€. Kirjailija on ihmeissään. Pitää ottaa usein välitulostuksia, kun ei osaa lukee kunnolla kun paperilta. Jos kirja lähtee hyvään nousukiitoon ja käännetään espanjaks, englanniks ja mandariinikiinaks, niin helposti menee kaupaks miljoona. Esikoisteoksesta saa ehkä euron kappale plus elokuvaoikeudet ja tv-sarja. Mutta ensin pitää kirjottaa se kirja ja ostaa värikasetteja. Luotan kuitenkin tulevaisuuteen ja kirjallisuusagenttiini, tunteeko kukaan hyvää...

Malaga Classic 2017

Käytiin Malagan feria ja kongressi palatsissa Classic 2017 auto ja motskarinäyttelyssä. Panin muutaman kuvan mukaan. Pauli, joka kaiken tietää, soitti ja komensi käymään. Monenlaisia oli ajoneuvoja ja esillepanoja. Isossa hallissa oli kerhojen ja firmojen parempia, somistettuja esityksiä ja pienemmässä oli ikäänkuin kansan omat ajoneuvot pantu parkkiin -mitäänsanomattomasti. Kolmas kategoria oli tilbehöörikauppiaat, puolet isosta hallista: oli vanhaa ja uutta ja varsinkin pienoismalleja. Vaan ei löytynyt Alfa Spideriä.

Kiirutta on pitänyt. Nuorimies muuttaa huomenna Fuengirolaan ja aloittaa työt tiistaina. Huomisen ohjelmassa on hällä vielä NIE-numeron jonotusnumeron haku. Veljenne on toiminut lähinnä kuljetustehtävissä. Suuri maa, suuret etäisyydet eli aikaa menee kulkiessa.

 Malagasta kulkurit löysi mainion italialaisen. Muut söivät ja kehuivat raviolia, mutta veljenne söi pizza'n: pepperoni picante. Pohja oli ohut, reunat rapeat ja päällyste niukka, mutta ihanan maukas. Ei tarvitse lähteä Milanoon. Mummi katseli lentoja Roomaan -37€ eestaas- ei paha. Maa järkkyy siellä ja kylmä on. Ei mennä vielä, ehkä keväällä.

Kirja etenee kohisten. Kolmen päähenkilön taustoja on selvitetty lukijalle ja juoneen päästään pikku hiljaa. Kirjojen lukeminen on kivaa, mutta kirjottaminen on vielä paljon kivempaa. On mahdollisuus vaikuttaa maailman menoon. Oman pienen maailman. Ja yöllä kun unimatti on unohtanut heittää kissanhiekkaa silmiin on joutilaalla mahdollisuus hautoa juonenkäänteitä. Siit vaan simmottii...

Minusta tuntuu, että jos pientä serpentiinitietä pitää nousta kohteeseen,
juuri tällainen Ducati 200 on oiva ratsu. Moottoripyörä valmistetaan metallista eikä kuttaperkasta..
Muovi kelpaa johtojen eristeeksi jos ei ole kangaspäällysteisiä.

Citroën 2cv. Urheilu avo. Näitä ei saa eikä saanu kaupasta, pitää
tehdä ihan itse.

Ei Lada, ei Fiat vaan Seat! Tuunattu ja kiillotettu.

Luomisen tuskaa

Olen luonut pari sivua kirjallista materiaalia. Sormet syyhyää. Opettajan hommissa kuitenkin oppi, ettei pidä olettaa saavuttavansa tuloksia vaikka kuinka tuntuu, että nyt kulkee ja homma sujuu. Mielenterveys on koetuksella jos tuloksia odottaa. Homma tuntuu sujuvan malliin, että enää puuttuu 398 sivua. Runko on hahmollaan, mutta elävä. Tyylilaji on myös elävä. Voi suuntautua ajassa jopa skifiin. Kepeää kerrontaa. Syviä tuntoja. Avaruudellista ulottuvuutta. Historian lehtien havinaa. Poliittista peliä. Rakkautta ja romantiikkaa, saatana, kaikkee on luvassa.

Asiaan. Oli hääpäivä: 38. Kylille käveltiin ja hypättiin taksiin matkalla Aloran asemalle. Junalla siitä ajettiin Fuengirolaan asti. Fuge oli arvoisensa juhlapaikka. Pauli soitteli matkan varrella ja tiesin ukon olevan poikamiesmoodissa. Sanoi Saarioisen nauttineensa, mutta seuraksi mukaan vois tulla. Kantoapu on aina tervetullut, jos vaikka askel lyhenee illanmittaa. Nälkäkadulle mars. Sisäänheittäjien ammattikunta on turistikohteissa pakollinen paha. Meidät tehokkaasti terassille käännytettiin ja drinkit luvattiin on the house. Saatiin showta runsain mitoin ja huonoa ruokaa. Veljenne palautti calzone'n, josta puuttui täyte ja keittiömestarini jätti enemmän kalvoja lautaselle kuin lihaa sai irti lohkottua. Pidettiin moinen meteli. Uusi pizza tuotiin runsain täyttein ja pulla oli päällä aivan raakaa taikinaa. Lisää meluttiin. Talo tarjos drinkkiä ja laskua. Lasku palautettiin. Summa putos parilla kympillä. Kaksi käyntiä tehtiin kerralla: eka ja vika. Matka jatkui karaokebaariin ja pitihän veljenne vetästä Monkeesia! Laatua en pysty kommentoimaan. Junasta myös kuuluu myöhästyä ja könytä siitä Paulille yöseeks. Ja vielä juoda pullo Merkadonan sinistä Monte Ducay'ta. Näillä eväillä kertyi huomattava krapula aamun iloksi ja morkkista riittää hyvin pitkään!
Ja mitä vielä: aamulla oli ukon tilille ilmestynyt kuudeskymmenesensimmäinen vuosi. Sataan mennään ja siitä vuosi kerrallaan...

Kirjailijoita syntyy auringossa

Kuka haluaa kirjoittaa kirjan? Minä, minä! Lieneekö tuo vaikeaa?! Aikaisin kun menee nukkumaan jää neljästä eteenpäin aikoja miettiä vaikkapa juuri kirjan kirjoittamista. Kynnyskysymys on pilkut. Pirullisen vaikee ja turhauttava aihealue. Kostilaisen Sirkka ja Kankaanpään Ulla traumauttivat pilkkukysymyksen minun kohdallani. Luulisin, että monen muunkin kohdalla.
Että-sanan eteen tulee aina pilkku. Vai oliko se niin, että sekä-että-kombinaatiossa ei pannakaan?
Pilkku traumatisoi kirjallista luovuutta. Sano kyllä Johanna, ettei nykyään ole niin nöpönnugaa onko se pilkku siellä tai täällä tai ei missään ja että kokenut jæ lahjakas kirjoittaja käyttää pilkkuja ilmaisukeinona.
Kuuluiko sinne onko-sanan eteen pilkku? Jätän pois, mutta jää se vaivaan!
Kyllähän minä tiedän, ettei pilkku saa olla ilmaisun esteenä, mutta kun lukijat nauraa - ivallisesti. Nauraa kyllä saa, muttei toisen rassun osamäärille. Tuohonkin kai olis pitäny panna pilkku. Jätin pois ihan vaan pilkunnussijoitten ilahduttamiseksi.

Laatuaan toisen tason ja paljon korkeampi kynnys, on aihe. Mistäs sitä ny kirjoittaa, kun ei oikeen mitään tiedä, ei voi kirjottaa tietokirjaa. Paitsi siitä ettei tiedä. Maailman meno on hulvatonta ja siitä kirjailija-veljellänne on mielipide ja kokemus. Omista kokemuksista kirjoittaminen on elämäkerrallista ja tapahtumien keskipisteenä olo liian vaativaa näin vaatimattomalle. Mitäs sitten? Satiiri on kova sana eikä veljellenne ole auennut kuin hämärästi. Olen nimittäin ymmärtävinäni, että se vasta on vaikea laji ja viisaat pohtivat onko tämä nyt satiiria vai mahdollisesti tuo vai kumpikaan?  Alanny siinä sitten satiirikoks heti ekaks. Meidän koulun äikänopeille sanoin, että kirjottakaa ny saatana kirja, kun osaatte! Veljennekin tekee kirjahyllyjä?! Nyt hypättiin muotoon ihan helposti ja se onkin se kolmas kynnys. Arto Paasilinnaa haastateltiin ja se vetos älyyn! Tultiin kynnykselle nro neljä. Voiko siis kirjoittaa kirjan, jos on tavallinen äly? Vältin sanomasta tyhmä.
Kirjan alkaminen on kai ihan pirullista puuhaa. On niitä, joilla on palava halu kirjottamiseen ja sitä vaan tulee ja tulee. Automaattikirjottaminen on varmaan upee prosessi, muttei se tuotos ole kokemukseni mukaan lukemisen väärtti. Tuli mieleen Kejonen.
Elokuvataiteen puolella muodon mestarina pidetään Kubrick'ia. Mitä se muoto tarkottaa? Onko se sitä, että kun tehdään länkkäri nin se on sen näköinen. Voi kun Kubrick oliskin tehny länkkärin - malliks muille! Avaruusseikkailu 2001 mentiin katsoon elokuvateatteriin Tapsun kaa silloin kultaisella seikytluvulla. Elokuvan maine oli kiirinyt. Lippuluukulta sai matkaan esitteen elokuvasta. Katsojaan ei luotettu. Elokuvahan oli tosin poikkeuksellinen. Saattoi leiskahtaa yli tajunnan virran. Elokuvan kulkua siinä avattiin ja mielenkiinto kasvoi lukiessa. Mutta kuka oli prosyyrin kirjoittanut? Akira Kurosawa! Jos on taipumusta myötäelämiseen, melkoisen latingin tarjoaa Kurosawan Terzu Uzala. Katso jos uskallat, varaa nenäliinoja. Perään voit katsoa sen Karhu-elokuvan. Lisää nenäliinoja. Avaruusseikkailun katson joka toinen vuosi. Ei kulu käytössä.

Kun kirjailija aloittaa tyhjästä pitää laatia työjärjestys. Jos minä aloittaisin pitäis olla aihe ja muoto ekaks. Niin, sillon yhtenä yönä keksin aiheen: Suomi on suurvalta! Voi saatana mikä näky! Ydinasevalta? Sipilä kulkee turuilla ja toreilla kassissa punainen nappula. Siinä menee Moskova ja Rooma ynnä Mogadissu, kun kolhasee laukun tuolinjalkaan. Mikä teki Suomesta suurvallan? Siihenkin ois ratkaisu, onko sulla? Mikä muoto: tietokirja, satiiri, skifi...

Ja ihan muuta. Fuengirolan torilla taas poikettiin tiistaina. Sillon on paikalla vihannes ja vaate, romut on lauantaina. Alatko jo muistaa? Tiiättekö mitä oli paljon tarjolla? Mansikoita. Aikas hyviä ja tosi edullisia: vähän sekalaisesta 2€ kilo ja huippulaatu 3€. Kotona murskataan kulhossa ja ripaus sokeria päälle sekä bourbon vaniljajätskiä maun mukaan. Joulukuussa, hei haloo! Muitakin vihanneksia, marjoja, hedelmiä ja juurikkaita oli halvalla tarpeeseen, mutta mansikka on se mun juttu, tajuutsä!?

Markun ja Teijan kanssa käytiin, heidän opastaminaan, ahtamassa salkut täyteen. Puffet Asiel oli ravintola. Päivä oli sunnuntai loppiaisen jälkeen. Koko Espanja oli lähtenyt ulos syömään ja me pienet siellä seassa. Markkukin oli seassa muttei pieni. Seisova pöytä oli homman nimi - tarkkaavainen sen jo huomasi. Päästiin sisään jonottamatta, mutta meidän jälkeen jäivät ulos jonoon. Monenmoista oli tarjolla ja jonoakin tarjottiin. Wenäläisiä ei ollut paikalla tai olivat sivistyneitä, poikkeuksellista. Paraatiosastosta valitsit itse pihvin ja grillimestari sen sinulle hiilillä paistoi makusi mukaan. Pöydissä kiersi myös ukko, jolla oli tarjolla lihaksia moneen makuun. Muutoin itse kävit hakemassa kylmiä ja kuumia tarjottavia altaista. Tarjonta oli lavea. Juomat tilattiin ja pöytiin tuotiin, hinnat laskuun lisäsi kassa. Mukavia makuja löytyi ja kiloja kertyi. Jälkkäripöydässä oli jätskiä tarjolla rajattomasti.+++. Jaa, että mitä maksoi? Veljenne ei nähnyt laskua. Kiitos Markku ja Teija!

Baanalla

Ei vaan käsitä! Edellisessä jutussa on kaksi kertaa sama video. iPad videon lisäsin ,kun moni oli jo jutun lukenut. Joku saattaa nähdä molemmat, joku vain toisen ja joku ei ehkä mitään? Sen laaduttoman olen pannut pc'ltä ja sen jossa lukee 720, on hd-kuvaa, olen pannut iPadista. Menettelyyn on monia syitä, käsittämättömiä takkuiluja. Käyttäjä voi olla syyllinen tai järjestelmä. Mainiolla kuuskytluvulla vika oli aina järjestelmässä ja itsetunto korkealla! Tietokoneilu saattaa alentaa itsetuntoa ja varmasti nostaa verenpainetta.

Eilen oli se päivä, kun autopista kutsui motoristia. Veljenne oli jo aikaa tuntenut poltetta kytkinkädessä ja oletti sen kutsuvan baanalle. Ja paskat, mikä lie tulehtunut sormilihas eli jänne tuppeineen kyynärvarressa. Ei tuntunut heti, mutta jo paluumatkalla.
Kahdeltatoista oli treffit maantieritarien kanssa linnan kohdalla Bp'llä. Tapa on sellainen lauantaisin ja sunnuntaisin. Viisi pyöräkuntaa oli paikalla ja ketään en tuntenut. Pikainen esittely ja kuppi Café con leche. Kahvee täällä on paljon parempaa, kuin on se suodatin juttu Suomessa ja lajeja piisaa joka makuun. Minä pidän tuosta edellisestä, jossa on vaahdotettua maitoa noin puolet. Sokeria veljenne panee sekaan ja maistaa hiukan suklaata. Keittiömestarini ei sitä maista, mutta minusta se on siinä?
Kovin oli sekalainen seurakunta: minä oli Alorasta ja pyörässä Suomen kilvet, yksinäinen herra Suomesta ja pyörässä Espanjan kilvet, pariskunta Eestistä Eestin kilvillä, mies Ruotsista Ruotsin kilvillä ja pariskunta Belgia-Espanja? Belgian kilvillä. Poliisilla olis ollu naurussa pitelemistä. Täällä sais ajella kolme kuukautta ulkomaankilvillä ja sitten rekisteröidä ajoneuvo Espanjaan. Meidän mopoo ei saa tänne rekkariin ikinä, se on tullut kokolailla varmasti selville. Syitä piisaa, ei jaksa pohtia. Mennään näillä niin pitkälle kun pääsee ja sitten vuosi kerrallaan. Mopo pitäis myydä Suomessa tai Suomeen ja ostaa täältä tilalle.
Matkakohteesta käytiin lyhyt huutoäänestys ja Torrox vei voiton. Matkaa tulee noin sata ja päätettiin mennä moottoritietä A7, jotta ehditään ennen paikallisen tarvikekaupan sulkemista. Mentiin aika lujaa, sai roikkua sarvissa paikoin tosissaan. Vasen peili pitäis vaihtaa laajakulmaisempaan: ajolinjan vaihto tulis turvallisemmaks, kun kuollutkulma pienenee vasemmalla. Pää ei enää meinaa kääntyä ja nykyiset ajorillit antaa reilun katveen sivulle, muutoin ovat kyllä hyvät. Perillä mentiin ruotsinsuomalaisen kanssa heti baariin ja valittiin aurinkoinen pöytä. Lämmintä oli juuri sopivasti, reilu kakskymmentä, ei tullu hiki ajokamppeissa. Juteltiin niitä näitä. Ukolla on asuntoauto Fuengirolassa parkissa neljättä talvee ja Wingi kulkee hevoskärryssä mukana.
Muut meni tarvikekauppaan ja tullessa oli muutamia muovikasseja matkassa. Edullista on: nahkashousut 25€ ja kokoja löytyy. Kyseinen lafka järjestää kolme kertaa vuodessa orgiat, myynninedistämistilaisuus, joihin saapuu noin kuussataa pyöräkuntaa ja autoporukat päälle. Juhliin maksaa kympin ja päälle sillä saa t-paidan ja päähän niin paljon kaljaa kun se kestää ja halukkaille vieläkin enemmän.
Eestin typy katteli, kun join pientä kaljaa, että enkö osannu isoo tilata? Sanoin oikein vasiten tilanteeni pienen, servesa pequena, ännän päälle kuuluu aalto jolloin äänneasu on nj. En loistanut espanjankielen taidollani. Käyttökielenä oli ryhmässä pääasiassa espanja. Belgianpoika kertoi äskettäin lähistöllä poliisin ampuneen arabiukon, jolla oli matkassa räjähdysainelasti. Kerroin, että meidän muuttokuorma läpivalaistiin Traawessa. Sitten puhuttiin pähkähulludesta nimeltä uskonto. Sain tilaisuuden kertoa Jeesuksella-on-yksiö-Hämeenkadulla-anekdootin ja kyllä me naurettiin.
Paluuta tehtiin rantatietä ja ympyröitä ynnä valoja piisas. Kytkinkäsi pyysi armoo, mutta ei auttanu. Valoista kun lähtee reippaasti piirtelee vanha evokki mustaa raitaa metrikaupalla. Kieli vaan keskellä ääniaukkoo ja pisara urheilumieltä. Jokunen ajoneuvo tulisi kengittää Nokian hakkapeliitoilla ja kometanastoilla niin kiiltävä asfaltti saisi karheamman olomuodon ja pitoa.
Neljän jälkeen veljenne oli jälleen kotona. Matka oli antoisa ja opettavainen. Vielä tänä talvena pitää käydä kaasuttamassa ennen kuin säät muuttuvat liian kuumiksi!

Kennelpoika vuotaa nettiin

Mukava kiinteistö, mutta ei kävelymatkan päässä palveluista. Toki voihan asukilla olla Mersussa palkattu kuski, kyllä se sitten käy. Kissat asu yläkerran master bedroomissa - noin kolkytä neliöö ja suurkylppäri. Me nukuttiin sähkölämmitteisessä sängyssä joka antoi läpi niin, että kun mummin korvanlehteen kosketti kuuli verkkohurinan. Otin stöpselin irti!

Vuosi on vaihtunut. Elämme 2017 jälkeen Ristuksen syntymän. Julius kalenteria kehitteli ja varsin toimiva siitä tuli. Karkausvuodet häiritsevät sulavaa kokonaisuutta. Sekunteja joutuu lisäämään aika ajoin. Keski-Amerikan inkkareilla oli myös aikoinaan näppärät kalenterit ja Faaraoilla. Laitan kustantajille rahanarvoisen vinkin: eläkeläiskalenteri. Kaikki päivät painetaan punaisella. On vain kahden sortin päiviä: pyhiä ja arkipyhiä. Kuvat vois olla ryppysistä ihmisistä aurinkotuolissa loikoilemassa. Eläkeläiset osaisi asennoitua ja nuoremmat näkis taivaanrannassa häämöttävän jotain tavoittelemisenarvoista!  Ja kauppa käy? Ohjelmointiopinnoissa perustehtävä oli laatia ikuinen kalenteri: annoit päivämäärän ja ohjelma kertoi mikä viikonpäivä se oli. Kun saat ohjelman valmiiksi, katso minä viikonpäivänä Jeesus syntyi. s. 00.00.0000

Telkkarista tulee Seiso-ny-ohjelma, jossa tällä kertaa esiintyi suulas eukko, keski-ikäinen, ei vielä eläkeläinen. Kertoi äitistään ja suhteesta äitiin. Sanoi ensin pelänneensä, että äiti kuolee ja nyt pelkäävänsä ettei se kuolekkaan. Äiti oli sanonu elelevänsä ensin satavuotiaaks ja siitä sitten vuosi kerrallaan. Veljenne poika ohjasi meidät katsomaan areenasta ohjelmaa Luottomies. Kyllä me naurettiin ja veljenne myötähäpesi. Onko myötähäpeä = empatia?

Meidän vuosi vaihtui Marbellan kulmilla, hiukanmatkaa mäkeä ylös, kohden Rondaa.
Mummin koiratuttava oli sieltä haalinut asuttavaksi melkoisen lukaalin. Niillä nurkin on paljon yhteisöjä, jotka ovat aidanneet alueen ja siellä vielä kukin oman asumuksensa. Varakasta väkeä: alkaen parimilliä?! Myynnissä oli aika moni, mutta veljeltänne juuri ne miljoonat puuttuivat. Asumismuotona olisi kyllä ollut oivat ja rauhaisa. Tuttavalla on toistakymmentä koiraa ja neljä kissaa ynnä liikkuva työ. Olimme hoitoapuna. Sanoin ukolle, että meillä on ollu parhaimmillaan yli kakskymmentä koiraa kerralla. Hyvin selvisimme ja oikeastaan mummi sen homman taitaa, veljenne vaan kerää paskaa ja kippaa alas jyrkänteeltä. Mirreihin en saanut edes koskea, keskityinkin hauvoihin. Mirrien silittely saa jäädä nuoremmille.
Matkalla Marbellasta kohtaa urheilumieli hivelevän näyn: tulipunaisia urheiluautoja kadunvarressa yli monta - kakskytä ainaskin. Ferrarikauppa! Kuulemma ovat kalliita näillämain. Just niillä kulmilla on kyllä paljon löysää rahaa. Ehkä hinnat on hilannut ylös runsas raha.

Rondan tie on kuuluisa kilparata. Pinta ei ole kovin liukas ja mutkia piisaa. Siinä meidän hoitopaikan kohdalla on jyrkkä mäki ja kurveja. Nelipyttyset kyykkypyörät ulvoo korviahuumaavasti kivutessaan rinnettä.  Isoissa scoottereissa on ihan omanlaisensa pörinä. Variaattori antaa kierrosten nousta ja laskea kuin kuminauhaa venyttelisi. Äänenvaimentimet on vaihdettu kaikkiin, jotta sointu olisi riipivä. Espanjalainen,kun nousee kaksipyöräisen päälle, on hän heti valmis kilvanajoon. Rondan tien varressa on paljon kukkapurkkeja tien ohessa. Omaiset muistavat motoristeja, jotka on kohdalla muutoskatsastettu taivaallisille pikateille. Veljenne nähdessä kukkapurkin nopeus putoo kahdeksastakympistä kuuteenkymppiin. Ohi pyyhkäisee kolme maastobemaria, ukoilla korva maassa ja vauhtia satakuuskymmentä. Kaupunkiolosuhteissa ruuhka-aikaan Hyundai kerkiää siirtymään mittansa, kun olemattomasta rakosesta ohittanut scootteri häviää jo horisonttiin. Mutta kyllä vituttaa noi turistit, jotka ei ajoneuvoillaan etene juuri ollenkaan!