Kirkollisuutisia

Poikettiin lauantaina Fuengirolassa. Päivällä jo kaasutettiin kaupunkiin, että ehditään markkinoille. Romutori se on lauantaisin. Kaiken maailman kauppiaita iso feria-alue täynnä. Paljon on kauppiaiden joukossa brittejä. Kaasupullo oli haussa ja löytyikin ihan sieltä perältä. Olis pitäny olla mukana kaljakärry mallia Tallinna. Nyt veljenne raahasi pullon autolle kuin pioneeri miinoja. Hauis oli kovilla ja kirkkohousujen lahje nuhraantui. Mummi löysi yksin vaeltaessaan HD-repun tehtaan paketissa. Ei ollut hinnankiroissa ja tuli tarpeeseen. Lumi sai tuliaisena mekaanisen apinanraadon, jonka koneisto oli uupunut käyttökelvottomaksi. Raato oli kulkenut maailmalla ja omasi koko joukon mielenkiintoisia hajumolekyylejä. Koira hahmottaa maailman hajujen perusteella, ihminen luottaa näköönsä. Lumille apina hahmottui oivana saaliina, veljellenne turhana ostoksena = 5€. 

 Mainitsin edellä kirkkohousut. Kirkkohousut pannaan päälle, kun mennään kirkkoon ja varsinniin katoliseen. Alkuvuodesta on Fuengirolassa perustettu suomalaisvoimin kuoro, jonka toinen konsertti oli nyt. Paavi oli antanut luvan kuorolle konsertoida joulun alla temppelissä. Pauli ja Tea haettiin los Pacosista mukaan. Keskuskirkko on ihan keskustassa ja parkkihalli sen alla. Espanjalaiset parkkihallit on tehty aaseille - kokonsa puolesta. Tolppia piisaa ja kurvit on tosi ahtaita. Kulmista ja kyljistä lommoisia autoja on runsaasti liikenteessä. Jos Kassu ajelet tännepäin Impalalla, kokeillaan keskustan parkkihallia. Kaija ajaa! Viisysi Cadillac on monen unelma-auto. Täällä se muuttuu painajaiseksi. Premiumluokan Hyundai on ylärajalla, pienempi ja vanhempi olis kieltämättä huolettomampi.

Konserttiin oli vielä puolituntia aikaa, eli baariin. Viittä vaille kammettiin kirkkoon ja kaikki paikat oli täys. Lippuja oli myyty ennakkoluulottomasti. Siinä mentiin catwalkia eestaas. Hidalgo ohjas meidän daamit istumaan tiivistettyään rivejä. Paulin kanssa istuttiin polvistumistelineiden kyynärtuilla? Tunnin kesti laulua, eikä perse ois kestänytkään kauempaa. 

Laulanta oli hakusessa ja epäbalanssissa. Matalat äänet korostuivat eli baritoni. Alussa oli oikein vaikeita säveliä ja siitä edettiin kohden tutumpaa joululauluteemaa. Ave Maria toistui monessa biisissä. Paremmissakin konserteissa olen ollut, mutta tämä oli vasta kuoron toka keikka. Kyllä se siitä. Kirkon portailla vedettiin vielä maaonniinkaunis, että espanjalaisohikulkijat saatiin kauhun valtaan, hyvä!

Rantakadusta seuraava pikkukatu, juuri tässä kirkolta rantaan, on nimetty suomalaisten toimesta nälkäkaduksi: kävelykatu, jossa on molemmin puolin ravintoloita. Kaikki ei ole edes huonoja ja toisaalta paljon halvempia löytyy kun jaksaa kierrellä. Otettiin siitä eka rafla vasemmalta. Tarjonnan valtava määrä tekee sokeaksi. Väki oli pihvilinjalla, eikä pettynyt, paitsi ehkä laskun ylävireisyyteen. Monenlaista välipalaa tarjottiin talon piikkiin, mutta kyllä se lopulta näkyi hinnassa. Jos ois pohjaton pussi vois mennä toistekin.
Alora kutsui kulkijaa ja jo kohta veljenne vaipui unten hellään syleilyyn herätäkseen koiran kylmän nenän työntyessä peiton alle. Lenkille laiskamato, sanoi Lumi.