Edellisessä jutussa kerroin lääkärikäynnistä Malagan yliopistollisen sairaalan sydäntautien parantolassa, jossa kardiologi-setä ultraäänikoneella siirtopumppuani tähysteli pitkään ja hartaasti. Vialliseksi sen sitten havaitsi ja korjaustoimiin kohta sanoi ryhtyvänsä.
-Soitan muutaman viikon kuluttu, ole kuulolla, sanoi sydäntohtori
Sitä vaan, että kun on kartiologi, niin mikä on se, joka toimittaa lieriöasioita. 0,3 tai 0,5 litran alumiinilieriöiden ahnas tutkiskelu voi johtaa lääkärikäyntiin, ehkä jopa kardiologille.
Huomautan tässä, nyt kateelliset hypätkää tutkimaan vaikka sääkarttaa, että tapahtumaketju terkkarilääkäriltä kardiologille Malagaan oli tyystin ilmainen. Espanjalaiselle se on ilmainen ja mamulle se on ilmainen, jos on siihen oikeutettu, kuten olen minä. Suomen valtio maksaa minusta avustusta Espanjalle reilun kuuskymppiä kuussa. Minä maksan veroja suomeen kymmenkertaisesti ja tämä on ainoa vastike! Onko muita?
Suomessa apteekkarit on miljonäärejä, kaikki tyyni? Sydänlääkäri kirjoitti lääkkeitä, jotta pysyn hengissä seuraavaan tarkastukseen asti, seuraavasti: aspiriinia yksi aamuisin 100kpl, kolesterolin alentajaa yksi päivällä 30kpl ja nitroklyseriinilaastareita aamusta iltaan ja yöksi pois 30kpl. Hinta huimaa, se oli yli kolme kymppiä. Kortillani sain toki alennuksia niin, että piti maksaa reilu kaksi euroa. Ei ottanut sydämestä eikä käynyt pussinpäälle. Apteekkeja on Fuengirolassa varmaan kakskymmentä, vaikka eivät riistä sairaita. Kuinka on Suomessa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti