Kamera kiertää lisää

Kun on punnertanut pelkkää ylämäkeä vajaa kolme
kilometriä on liki Guaroa.

Vuoren laella kasvaa pähkinöitä puussa.
Voivat olla myös manteleita? Ken ties!

Rambling Lumi vetää happee!

Siinä se on! Guaron kylä. Matkaa 350m kertoo kyltti.

Puolimatkassa kohden huippua. Meidän koti näkyy, jos osaa katsoa. Näkyykö yksinäinen palmu?

Myös tämä kylä siintää kaukaisuudessa.
Mikä lie, pitää tarkistaa kartalta?

 Liki kolme kilometriä pelkkää nousua. Koira puuskuttaa ja veljenne myös puuskuttaa ja hikoilee. Aamulla pitää olla liikkeellä auringonnousun aikaan, muutoin voi iskeä lämpöhalvaus. On niin halvatun lämmin.
Kun näitä vuoria lähes päivittäin kiertelee, jalat jaksaa viedä vaan vauhtia säätelee hapensaanti. Veljenne kyky nauttia ilman hapesta on kesken kuntokauden mitattu olevan 40 ml/kg/min, joka tarkoittaa, että veljenne on hyväkuntoinen. Luultavasti nyt vielä parempi. Silti pitää välillä himmata, kun rinne on siis tosi jyrkkä.
Vuotta ennen eläköitymistä kävin kuntoutuksessa: 3*1 viikko Ikaalisten lepokodissa. Huonopolvinen pääsi tuki- ja liikuntaelinvammaisten ryhmään. Näissä hakuhommissa on tärkeää, että on sairaushistoria. Virkamiehellä sitä aina löytyy, mutta yrittäjä ei voi sairastaa. Ollilla kävi näin, kas Olli oli yrittäjä! Ei ole ollut koskaa sairauslomalla, ei tarvitse kuntoutusta... päätti tohtori Kaikkonen
Veljenne ensimmäinen mittaus osoitti, että ukko oli rapakunnossa (28 ml/kg/min). Kuntoutuksen tarkoitus oli avittaa työssäjaksamista. Ja paskat! Hyväkuntoisena eläkkeelle, sanoo veljenne. Siinä motivaatiolle piristysruiske!

Reitin toinen ääripää, Alozaina, häämöttää enemmän oikealla. Matkaa on 9km, jos kulkee pyöräilyreittiä.