sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Oletko tietoinen?

että lämpötila näillä main on kakskytkaks varjossa. Yöllä oli vilu, ehkä viistoista. Aamusella mentiin koiran kanssa kaupalle. Mukava oli kulkee, kun ei ollut liian kuuma. Kosteushan on tosin kahdeksankympin luokkaa eli tiivistyy kulkijan pinnalle ulkoapäin.

Turistit, grupo-Makinen, tuli tiistai/keskiviikko yönä Finnair-yölennolla. Veljenne oli vastassa Malagan aeropuertolla. Auton panin oikein parkkihalliin, kun en muualle taitanut ajaa. Sinä yönä teki paluutaan se surullisen kuuluisa, "kaapattu", los halpamatkojen/heimelennetaan-kone Tampereelta Malagaan. Oli kolmisen tuntia myöhässä. Kuuntelin suomalaisten asiantuntijoiden arvioita tilanteesta, kun satuin kuuloetäisyydelle. Olin äimänä, kun en tiennyt hommasta mitään. Mummi oli netistä lukenut ja kertoi minulle lehtitietoja soittaessaan. Odotellessa aika riensi näissä tunnelmissa ja Starbucks isoa kahvia litkiessä. Kuka perkele on keksiny, että iso kahvi on reipas puoli litraa?
Grupo-Makinen saapui vain hiukan myöhässä, kiitos Finnair! Mummi oli tekstannut komean Mäkinen-kyltin, jonka minä onneton unohdin piirongin päälle. Tunnistin turistien joukosta gruppo-Makisen matkanjohtajan määrätietoisen katseen ja tiemme risteytyivät. Kättelyitä ja halauksia. Pakaasit mahtuivat komeasti autoon ja kaasutimme pimeille kujille kohden Aloraa. Kylätiet olivat varsin hiljaisia, olihan sydänyö. Ei ole maisemia nähtäväksi, kun on umpipimeää. Perillä oli juhlavalaistus. Huvilat ja altaat kylpivät valossa. Oli ollut tarkoitus, että Mäkisen haukankatse havaitsee talomme ilmasta. Meidän kohdalla kone on arviolta kilometrissä ja siitä vaan haravoimaan katseella alaviistoon. Juniorijäsen oli ollut ikkunapaikalla vasemmalla, mutta havainto oli jäänyt tekemättä. Pikkutunneilla väkeä lappaa altaaseeen ja sitten syötiin ja nautittiin tervetuliais-Cavat. Neljänmaissa vuode kutsui yökyöpeleitä.
Lomallaan grupo-Makinen tutustui espanjalaiseen rautatielaitokseen sen paikallisliikennejaokseen. Matkalla Alorasta Fuengirolaan ja takaisin laitteisto ja järjestelyt saivat positiivisen arvion. Erityisesti huomiota matkalaisissa herätti aikataulujen paikkansapitävyys vrt. Pendolino. Grupo-Makisen naisväkeä viehätti mahdollisuus poiketa niin useassa vaatetusliikkeessä kuin ikinä tien ohesta löytyi. Aikaa oli rajallisesti, joten kaikkia ei kerätty koluta, harmi! Suomi-sentteristä valittiin ryhmämatka Gibraltarille perjantaiksi.
Aamulla kuusi henkeä viidenhengen ajoneuvoon - nouse! Kahdeksalta oltiin valmiina rantakadulla menossa bussiin. Hyundai oli somasti odottamassa feria-alueen parkissa. Perusmatkasisältö: apinat, luola, bubiruoka, ostoksia ja takaisin. Grupo-Makisen vanhukset odottivat hetkeä, jolloin pikkubussin jarrut pettävät tai krapulainen kuski kääntää ajoneuvon alas rinteeseen kohden alla häämöttävää tyhjyyttä. Niin tai näin ei käynyt.
22 celsiusta

Insinööri ja poika tutkivat espanjalaista sähköasennuskulttuuria
Kolonialismin kukkanen = brittibubi välimerenrannassa
ET tahtoo kotiin

Aurinkolasiheijastustutkielma

Joko se pian tulee?

Yö on jo laskeutunut Aloraan, kun ruokailu alkaa
Sitten meinas käydä ihan hassuja. Lento Kokemäelle lähtee klo 00.55 lauantaina. Matkaan pitää suoriutua hyvissä ajoin perjantaina! Vaan ei sitä tilaaja ollut näin suunnitellut? Hän oli ajatellut valmistautua matkaan lauantaina, kun kerta lentokin on lauantaina. Jaa, jaa, sitä sattuu! Tietskarilla piti suorittaman  check-in ja silloin karmea totuus valkeni grupo-Makisen piirissä. Lähtö on tänä iltana eikä huomenna lain. Paniikkiin ei ollut aihetta, aikaa oli reilusti lähtöön.
Lopulta grupo-Makinen päätyi onnellisesti Kokemäelle, josta varmistavan viestin saimme.

tiistai 25. lokakuuta 2016

Joko arvaat

Eilen soitti ukko lennätinfirmasta. Solkotti espanjaa, mutta pyysi kollegan luuriin kun ilmoitin taitamattomuuteni. Halusivat tulla käymään, jos ollaan kotona. Laittaisivat internetin maalaisten iloksi. Mies saapui, kun oli ensin eksynyt. Meille on vähän vaikea löytää. Nyt on siis toimiva netti meidänkin taloudessa.
Illalla katsottiin paria brittisarjaa areenasta. Meillä on f-securen freedom, jolloin voimme olla virtuaalisesti maassa kuin maassa. Suomen nettiä katsoessa siis Suomessa ja kaikki näkyy! Omenavehkeiden maailma vaan on outo. Areenan ohjelmat eivät siirry badiltä itveen kautta katsottavaksi telkkarissa kuin satunnaisesti. Ilmoittaa jostain siirto-ongelmasta. Muut näkyy.

Fugefestit on nähty. Pauli meitä kyyditsi. Mitä nähtiin? Nähtiin Rautsi, joka oli pestattu juontajaksi yllätykseksi itselleenkin. Siellä se kaahotti sinne tänne kameramies ohessa. Likat se oli ottanu mukaan lomaileen.
Matti ja Teppo oli eka tuttavuus. Jätkillä oli oikein sellanen köyhänmiehen lavashow. Vittuilivat toisilleen ja kansa koitti naurahdella. Ei tullu naistakaapintakana. Se isompi laulaa niin kovaa ettei sen pienen ääni oikein kuulu. Kävi pientä sääliks.
Oli siellä Rosti. Niin on, että täällä palmupuut on puita vaan - sano Chaarliii. Voutilainenkin laulo. Sillä on kantava ja sointuva ääni. Sais kyllä miettiä mitä laulaa, respecti pitää ansaita. Aivan olematon on tämä Taavitsainen, joka tuuras Kansaa. Oli siis kansanedustaja. Dannya ja Reetua en nähnyt kun piti sitä Rautsia viihdyttää.
Eput soittaa kauniisti komeita biisejä. Vähän on kulunut kuosi, vailla särmää. Hittiä sais jo pukata!

Tänä yönä tulee Vege ja Tege lapsineen. Tulevat oikeesti viisminuuttia huomisen puolella. Käyn ne hakemassa kentältä ja keittiömestarini laittaa yön tunneille hiukopalaa. Tuon ne tänne meille siis umpipimeessä. Voivat aamulla katsella minne joutuivat. Saas nähdä, sano!


keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Granada

Hamassa nuoruudessani olin töissä. Tuskin muistan ja jos muistan heti pätkii. Kun en oikeen enää loppuvuosina kuullut mitään, meni se siinä oman pään ääniä kuunnellessa. Työkavereita oli ja ovat kavereita vieläkin! Yksi näistä, pastori, poikkes Granadassa ja me mummin kanssa hepolaukkaa katsomaan hengenmiestä. Meiltä on matkaa about puoltoistasataa sametinpehmeää kilometriä Granadaan. Teiden kunto täällä on eniromainen ja jos kuoppia on Hyundai kyllä tasoittaa kulkua. Sieltä löytyi pastori. Kuljimme vain kohti valoa.

Oltiin viestitty whatsup-duck-viestimellä suunnitelmia ja kaikki oli auki. Alhambran naapuripuistoon suunnattiin. Pastori tiesi ettei Alhambraan ainakaan pääse kun ei ole varattu lippuja, mutta jos naapuriin? Katkera oli viesti perillä: puolentoista viikon päähän olis mahdollisuus vara liput. Siis sinne puistoonkin. Me mummin kanssa mennään joskus myöhemmin ja pastori menee aamu viideltä lippuautomaattijonoon saadakseen yhden neljästäsadasta aamulla jaossa olevasta lipusta. Automaatti aukee kello kahdeksan.
Minä tykkään kameroista, mutten oikein osaa kuvia ottaa. Ei ole silmää eli näkemystä. Pastorilla on molempia ja sitkeyttä jonottaa. Pankoon minulle ottamiaan kuvia lähettäen! Pettymys ja Toyota ajoivat meidät keskustaan kuvaamaan sen saatanan suurta kivikirkkoa. Saattoi olla alkujaan moskeija? Kyllä saa olla Jumala ylpee kasvateistaan. Ihan häntä palvoakseen moisen temppelin rakensivat ihmiset. Kivasti oli kahdet urut vastakkain. Toiseen soittajaksi Bach ja toiseen Mauri. Olis ollu komeeta. Moni juttu oli kultamaalilla silattu ja arvokkaan oloinen. Pienistä akkunoista tuli mainioita valoefektejä saliin. Ihan mahdottomat isot oli ihminen ovet rakentanut. Ketä  odotettiin kylään, suurmiestä? Naapurissa oli kunkkuja daameineen arkuissa. Nekin piti moikata.
Siitä sitten syömään turistiruokalaan keskusaukiolle. Ei ole ihmisen helppo ruokalaansa valita, tuuripeliä! Mummi pyysi mediumin ja sai raakileen. Pastori meinas vetää burgerin sillai hampurilaisittain, so, so. Burger kaiketi täällä tarkoittaa jauhelihapihviä, siihen pullaa kuulu? Pastorilla oli kaks pikkupullaa ohessa. Veljenne söi kurjaa sikaa. Espanjalainen ei osaa ruokaa laittaa, vai?!
Aika oli jäähyväisten. Mummi halas pastoria ja päinvastoin. Miehissä kättelimme.

Koiran paperit hävis postimatkalla Eesti-Espanja. Kerroin varmaan jo. Nyt meillä on postkonttorissa loota ja siihen avain. Seitkytkaks ekee vuosi. Tarja Niemisen nimissä ei veljenne. Ota mukaan NIE-numerokaavakkeesta kopio ja passista myös. Veljenne haki molemmat autosta erikseen, kun komennettiin. Alle kaksisataa metriä melkein pystysuoraa vuorenrinnettä eestaas. Tietysti vaatimuksena on myös espanjalainen puhelinnumero. Minulla on vaan ei mummilla. Pantiin siihen mummin papruun mun nummero.

Perjantai-lauantai-akselilla on Fugefestit. Lauantaina mennään kattoon Mattia ja Teppoo. Kiva kuulla se: KAAPINTAKANAONNAINEN -biisi. On  siellä Eputkin.

lauantai 15. lokakuuta 2016

Pitkämielisyyttä vaaditaan

Nettiä odotellessa! Kolmisen viikkoo meille nettiyhteyttä räpeltänyt firma heitti hanskat naulaan. On joku kukkula edessä ja sektori pimee. Ota siitä selvää. Tallusteltiin toiseen puulaakiin: Everbit. Kauppias puhu soljuvaa enkkua ja katsoi googlemapista meitin talon kuvaa, käänteli näkymää lähes vaakaan ja sanoi, että tuossa on ennenkin ollut heidän liittymä. OK! Se siis toimi? Jees, sano ukko. Pisti nimen listalle ja sano, että par viikkoo ja sitten isku kohteeseen. Ole veljemme pitkämielinen sillä he eivät tiedä mitä he tekevät. (Hes. 24.3.) Tämä mokkula siis jatkaa vielä pari viikkoo taivaltaan.

Eilen hyvästeltiin Hämyt Marbellassa. Ovat nyt jo koneessa matkalla pohjolaan. Olivat edellisiltana kokeilleet mainion pikku raflaa vanhassa kaupungissa.  Pienen seikkailun jälkeen tuo löytyikin. Omistaja, Chef, tarjoilija, sama henkilö,  teki itsensä tykö mallikkaasti ja alkuhetkistä alkaen viihdyimme mainiosti. Kaikkea pientä tarjottiin listan ulkopuolelta. Ei tullut aika pitkäksi maistellessa. Kaikki ruoka oli luomusta itse kehiteltyä. Make otti possun poskea ja oli poskettoman tyytyväinen. Veljellenne kannettiin härän häntää muscadet kastikkeessa. Kastike oli mainio ja liha suli suussa. Lisäksi oli hauska tutustua lehmän hännän luuston struktuuriin haptisesti ja näköhavainnoin. Mummi otti alkupalana orgaanista kanan maksaa pateena ja päälle rapu-sitruuna-lime-raviolia. Oli sairaan hyvää, luonnehti mummi. Nina paukutti menemään miesten annoksen entrecotia, niin jotta chef'kin ihmetteli suoritusta. Limonsellot talo vielä tarjosi läksiäisinä. Uskalsin hiukan maistaa, koska Hyundai on lähes automaattinen ja osaa hyvin jo kotiin rannikolta. Hyvin tuo toi kotiin vaikka yö oli jo umpipimeä.

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Grazy cross

Niin, se mikä eilen ehtoolla oli Aloran keskustassa, oli grazy cross. Voit googlettaa grazy cross Alora tai mennä grazycross.es -sivuille. Lienee hyväntekeväisyystapahtuma.  Espanjanpoika kun pitää hassua niin näkee myös vaivaa sen eteen. Kylän keskusta oli suljettu liikenteeltä. Parinsortin pollarit oli neuvomassa ihmisiä ja vielä tapahtuman järjestäjät päälle. Olimme herran kukkarossa. Joukkueet kiersivät crossirataa juosten, kävellen, hyppimällä, liukumalla etc. Ja olivat hassusti pukeutuneita. Liukurit olivat pomppulinnamaisia ilmapatjoja. Keskustassa torille laskee pitkä ja jyrkkä alamäki, josta nyt oli tehty vesiliukuri. Renkailla laskivat huimapäät mäkeä alas ja matkalla heitettiin luikuriin saippuavettä luiston parantamiseksi ja vauhdin. Torilla oli lava, jossa rytmimusiikin, vaahdon ja tanssin voimalla saatettiin joukkueet matkaan. Sekä yleisö että osallistujat nauttivat silminnähden touhusta. Suomipoikakin hymyili ajoittain. Syömään mentiin Pelli'in ja huonoa oli pöperö, hyi.

Paikallisten kauppojen tuotevalikoimassa on aukkoja. Kookosmaitoa haettiin, eikä löydetty. Vahingossa Fuengirola-Mijas- akselilla käytiin kauppakeskuksessa ja avattiin ruokakaupan ovi. Ihmiset puhuivat keskenään englantia, perin outoa. Oli kysymyksessä brittien oma kauppa, joka oli pullollaan tuontikamaa brittilästä. Kookosmaitoakin löytyi montaa eri sorttia. Tänään kun tehtiin taikkumuonaa, todettiin, että yksi sortti oli vetistä litkua. Toivottavasti toinen merkki on parempaa. Monia hienoja tuotteita löytyi: osterikastike, hoysyn-kastike, chili, luumukastike, inkivääritahna jne. Se on siinä ostarissa, jossa on Jysk, Aki, elukkakauppa, urheiluvölinekauppa ja vielä muuta.

Toi Aki on sellanen bauhaustyyppinen kauppa, josta haettiin bambu-aitaa katokseksi. Ulkokeittiössä on paisteessa häkellyttävän kuuma ja varjo siitä tehtiin. Piti ruuveilla ja isoilla aluslevyillä kiinnittää. Parrut olivat valetta. Saatana, puun näköistä betonivalua. En viitsinyt alkaa roppaan. Päällä oli kaksi rautalankalenkkiä per parru ja niihin paksummat bambukepit veljenne haki jokirannasta kiinikkeeksi. Myrskyä odotellessa ovat vielä kohdillaan.

Posti on hukannut koiran paprut, jotka kasvattaja Eestistä lähetti. Saa lähettää uudet Honkiniementielle Suomeen.

perjantai 7. lokakuuta 2016

Jännittää!

Moni asia.

Kylän keskustassa on kylttejä, joissa kielletään läpiajo ja pysäköinti alueella lauantaina. Mikä juhla nyt? Aina täällä on juhlia. Katolisia pyhimyksiä juhlitaan, vapaapäivän siitä saa. Ferioita on tämän tästä. Lepposaa menoa. Paikallisten palkat eivät ole kaksisia, joten menot pitää sovittaa sen mukaan. Juhlimiseen pitää jäädä fyffee, eikä toisaalta rahaa juhlimiseen paljon tarvita. Eli mikä juhla huomenna on, se jännittää?
Koska se netti tulee. Sekin jännittää! Piti nääs tulla tällä viikolla. Iltalehti: suomalaismies puristi toimivan netin kauppiaan munista Espanjan Alorassa.
Siinä kun Kangasalla ajelet, niin viksu olet ja poikkeet Arianassa syömässä. Yhdessä pihvissä on tarjolla oheen suklaakastike. Entrecote tänään syötiin ja keittiömestari loihti ariaanatyyppisen suklaakastikkeen pihvin päälle. Pernat oli keitetty ja raclette-juusto grillattu niiden höysteeksi. Kyllä maistui. Viini Armonica reserva - 1.99€.
Tässä meidän seudulla on paljon koiria. Ei kenenkään koiria. Useampia ryhmittymiä. Kun ihminen kulkee tiellä koiruudet väistävät jo kaukaa. Aamulla, kun ollaan meidän koiran kanssa aamulenkillä, koittavat muutamat ihan pienet rakit päästä liki - saatanallisen metelin kera. Hieno kirpputon ja punkiton Lumi ei saa olla kosketuksissa rahvaan kanssa. Veljenne ottaa siis murkulan käteen ja ohjaa villikoirien käytöstä  ballistisesti.
Toisen maailmansodan käänteentekevin asekeksintö oli saksalainen. Nurkan taakse ampuva tykki. Ballistinen ihme. Perustui ammuksen kaarevaan lentorataan. Käänsivät tykin kyljelleen!
Moniin vaikeisiin pulmiin löytyy yksinkertainen ratkaisu?
Pastori tulee kuvaan Ford Granadaan. Minä menen mukaan. Taitaa olla kohta koulutoimen syysloma keskisessä Suomessa. Lomat on tärkeitä. Loma saattaa vähän jännittää. Voiko olla lomaa, kun ei ole töissä?

Kysyy eläkeläinen!

tiistai 4. lokakuuta 2016

Heti luuli

Kumihuuli! Jaa, että eikö olekaan kodin nettiä? No ei!
Tuli ukko puhelinfirmasta eikä puhunu sanaakaan enkkua. Pyöri katolla aikansa antenni tolpassa ja läppäri sylissä. Vuokraisäntä Rafu oli rikkaruohoja myrkyttämässä ja huuteli ukon kanssa kohteliaisuuksia. Selvis jotain: Singnaali liian heikko. Aloran lähetin uusitaan ja sitten toimii. Sano, että tällä viikolla tulee. Soittavat liikkeestä sitten!? Se sitten siitä netistä. Mokkula toimii taas, kun siinä on aina joka kuun eka päivä uus kahdeksan gigaa puhtia. Videoita ei voi ladata eikä paljon kuviakaan, kun ne gigat jo haihtuu taivaalle.

Hämyjen perhe poikkes ollen viimeyön. Sunnuntaina käytiin rotkokaupunki Rondassa Ninan toivomuksesta ja eilen ne tuli sitten meille. Uiskenneltiin ja väki hillu auringonpaisteessa. Illalla grillattiin appelsiinipuuhiilloksella läskiä ja tehtiin oheen ranskiksia. Päälle nautittiin pottu herkullista Muskadet-mehua. Kaupassa myös käytiin ja vieraat ihmettelivät hintoja tai niiden olematonta merkitystä ostoksen teossa. Tänäpänä lisää aurinkoa ja shoppailua  Alorassa. Make on himoshoppaaja. Sitä sitten ooteltiin kadunkulmissa. Uskokoon ken uskoo?

Aika paljon on ajeltu nyt kun on nääs toi auto. Kolareilta on vältytty nipin napin. Otin kyllä kaskon jottei tartte kohta uutta autoa omin pienin pennosin korjailla. Takuutakin on jäljellä vielä reilu neljä vuotta.  Takuuehdot piti allekirjoittaa. Neljä sivua espanjankielistä tekstiä sisälsi tuo. Ymmärtämättä sanaakaan nimi alle! Käsikirja on myös espanjaksi. Hyundai on merkki ja tyyppi i40. Ohjaamo kuin avaruusaluksessa. Puhelin piti naittaa ration kanssa englanninkielellä juttelemalla. Ratio kyseli ja minä vastailin. Nyt kun puhelu tulee painat ratista vihreetä luuria ja puhelu aukeaa vaikka kapula on taskussa! Sinihammastekniikkaa nääs. Auto oli ollu muutaman kuukauden firman pomon ajossa - siis käytetty. Hinta oli pudonnu roimasti. On semmoinen paraatimalli kaikilla herkuilla. Tekna. Netistä kattelin, ettei Suomessa myydä samoilla nimillä. Diesel. Farmari. Liikkuminen on nyt vaivatonta ja eläminen kaikin puolin sujuvampaa.

Viikko sitten maanantai oli mieliinpainuva päivä, poikkeuksellinen. Ajeltiin HD:llä pollariasemalle yhdeksältä aamusella ja saatiin varttin jonottamisella N.I.E. -numerot. Siitä Fuengirolaan pankkiin tekeen tili. Onnistu, kun varattiin aika kello yhdeks. Suomi oli kieli, jota saattoi käyttää tilanteessa. Mukava täti. Auton tiedot oli haettu myös liikkeestä eli vakuutuksen teko kävi saman tien samalla tiskillä. Sitten kotiin motskarilla ja minä takaisin Hyundai-liikkeeseen junalla. Puoli kahdeksalta ajelin autolla kotiin. Siis näin paljon voi Espanjassa saada päivän aikana tapahtumaan. Siihen tosin tarvitaan Herran johdatus tai saatanallinen tuuri.

Toivotaan, että se netti tällä viikolla tulis. Aika on täällä huomattavan joustava käsite, mutta eihän se eläkeläistä paljon haittaa! Tuuria vaan lisää - tai johdatusta.