 |
Paikka pitää Rock the Coast -kansanjuhla on komea. Meri taustalla ja Afrikka.
Kuvaajan selän takana on Sohailin linna, jossa oli kolmas lava tuntemattomille
suuruuksille. Veljellänne on stereo-olut ja se älyranneke. |
Sohailin linnan kupeeseen on rakennettu kaksi orkesterilavaa ja rinteeseen katsomo. Katsomon edessä on tasanko lähestyä orkestereita. Pääsee katsomaan vanhojen äijien ryppysiä naamoja liki. Sitähän se rock on: vanhusten kapinaa.
Mutta olivat siellä nämä siloiset Tarjat: meidän ja Turusen.
Perjantaina mentiin paikalle niihin aikoihin, että nähtiin vielä tämä Turunen. Ohjelmistonsa oli raskasta jumputusta alusta loppuun. Perjantaina oli miksattu kaikille meidän kuulemille orkestereille bassorumpu aivan saatanan lujalle. Veljenne just korjattu pumppu meinas tulla suun kautta ulos kuuloluiden kera. Meni puuroksi koko kuuntelu. Alkeellinen moka. Mitä sillä tavoiteltiin? Lauantaina oli homma korjattu ja saattoi tehdä kuulohavaintoja jopa yksittäisistä soittimista. Muutos oli huomattava, en siis liene ollut väärässä? Harvoin kun käy festareilla, ei oikein tiedä mitä pitäisi vaatia, mikä on väärin ja mikä trendikästä.
Sillä Turuskalla on yks biisi, joka alkaa Ravellin boleron tahtiin. Se olikin ainoa mainittava. Mikä lie?
Sitten laskeutui UFO. Oli joskus jonniinmoinen, muttei jaksanut säväyttää. Laulaja ei ollut hassumpi.
Scorpions jumputteli vanhoja juttujaan. Melko tylsää. Lähdettiin pizzalle eikä palattu. Löydettiin aika hyvä pizzamesta. Touhukas sisäänheittäjä sai puhuttua ympäri. Lupas rahat takas, jos ei maistu!
Ja nyt on lauantai. Rainbow oli tähtäimessä. Onneksi mentiin niin ajoissa, että nähtiin ja kuultiin tämä Opets. Ruotsalaisia pitkätukkia. Omituista fuusiomusaa. Ehkä metalliprogee, jos on pakko lokeroida. Oli hieno elämys. Vaihtelevia biisejä. Melodisia pätkiä ja kakofoniaa. Jos pitää verrata, niin kokemuksena vivahtaa jopa King Crimsonin aromi. Ei ollenkaan huono. Piti oikein kotona tuubista kuunnella lisää. Onnistuivat lavalla oikein hyvin. Lauantain jump-jump saundit oli korjattu kuulaammiksi, hyvä. Opetsin laulaja-kitaristi muisti mainita, että perässä tulee kohta Blackmore, joka on ollut hänenkin idolinsa.
Kohta tuli Rainbow ja Blackmore. Tämä Ritchie Blackmore on vanha, seniili äijä. Ilmeisesti dementoitunut. Soitto oli räpeltelyä. Muisto vain oli Purplen ajat. Poistui välillä lavalta ja porukka sitä etsimään. Urkuriressukka jäi yksin lirutteleen niitä näitä. Laulaja oli hyvä. Muutoin aivan turha esitys, yäk.
Fagerholmia ei jaksettu jäädä otteleen. Lähdettiin pizzalle siihen samaan paikkaan, jos mikään nyt tommosen jälkeen maistuu!
Pari juttua: portilla pääsi lipulla sisään ja sai hakea rannekkeen matkan päästä, sitten takasin portille ja rannekkeella ihan kokonaan sisälle. Rannekkeessa oli levy, joka oli viisas. Kopilla siihen viisauteen saattoi ladata rahojaan ja sitten tehdä ostoksia kaljapaikoissa. Rahalla ei voinut. Minne on maailma menossa?
Pahasen taskukamerani kanssa menin sisään perjantaina. Oli portilla kädessä eikä kukaan sanonut mitään. Siis oletin, että kameran kanssa saa mennä sisään. Lauantaina otin järkkärin ja siihen pisimmän putken mitä löytyi varastosta. Sitten ranneekkeen kanssa portista sisään ja kamera killu kaulassa. Ämmä rupes toppuutteleen, että hei niäppi, teillä on ammatilaiskamera, sen kanssa ei mennä sisälle. Vanha rupunen GH-2. Ja jos on ammattilaikamera, kuvaaja on siis ammattilainen? Toi oli jo imartelua. Piti lähtee viemään kamera autoon, parin kilsan päähän, Miramarin parkkipaikalle. Harmitti. Mistä sitä kaikki jutut voi tietää. Mummi jäi matkalla kaljalle ja jätti mullekin helmen paluumatkan iloksi.
Siks ei oo multa mitään kuvia eikä videoita. Pokkarilla ääni oli huono, ei kehtaa. Mummin puhelimella onnistu hyvin kuvailu ja videointi. Lainasin siltä jotain.
Videot normaalisti lataan ensin tubeen ja poimin sieltä. Silloin toimii ja on nopee ladata. Toi video tossa yllä on lainattu Mummilta ja pantu suoraan kuvavarastosta. voi tökkiä.