Wales edustettuna

Käytiin aamukävelyllä joella ja vastassa oli yksisarvinen.
Voi sitä riemua. Viimeksi näin Harry Potterissa. Jee!

 Walesialaisia ukkoja, Don ja Keith, lensi iloksemme Malagaan, josta heidät nousimme. Ryanair oli aikataulusta edellä, mutta ajoissa oli myös noutaja. Pitkä viikonloppu oli  edessä.

Perjantaina poikettiin kentältä tullessa El Zorrossa tutkimassa Caminito del Reyn seutuja. Kotiinpäin ajeltiin ja poikettiin Mergadonassa ihmettelemässä hintoja. Sitten kokattiin armottomasti ja ruokailtua alas baariin meluaan.Myöhemmin Don ja mummi istuivat aamukuuteen jalostamassa Borzoita.

Lauantai Don poltti itsensä altaalla auringossa. Illalla ruokailtiin Mondan linnassa ja Bruce soitti meille saksofonia ja kitaraa. Muutkin saivat kuunnella. Ei olla sillai pikkutarkkoja. Ruoka oli maistuvaa, mutta dyyristä. Myöhemmin taas Gallardolle meukkaan. Paikalla oli vain espanjalaisia kunne Lina ja Andy saapuivat kaksinkertaistamaan brittien määrän. Don kutsui Linan sunnuntai-illalliselle. Hyvä Don!

Sunnuntaina ajeltiin päivällä Mirador-hotellille ihmetteleen näköaloja ja nokkiin kompostia. Yhdessä ruokaa laiteltiin iltasella ja Lina ilmestyi paikalle kutsuttuna. Aamuyöhön paransivat maailmaa.

Maanantaina, aamu ysiltä, hiljaset pojat kentälle ja turvatarkastukseen. Vilkutukset.
Kotona mentiin nukkuun heti kohta ja herättiin illalla kuudelta. Viikonloppu virkisti.
Lupas äijät tulla ennen joulua uudestaan!

Jämerä jauhin eli mylly tuhannenkahdeksansataa ja rapiat
oli valmistunut. El Miradorin pihassa.

Tuommonen sian takajalka on maukas mutta varsin suolainen.
Sitä kun pistelee, niin olut maistuu särpimenä. Mergadona.