Pääskysiä ja Delfiinejä

Eilen oli erinomaisen vauhdikas päivä.

Aamupäivällä poikettiin Paulinen luona hakemassa avaimet loma-asunnolle keskiviikoksi. Lapset yllätti portilla kymmenpäinen koiralauma. Lempeitä elukoita allihuuppa. Kaikki maailman julmuudelta pelastettuja, kuten myös aasit ja hevoinen. Ihmisiäkin Pauline on pelastanut. Sillä on sellanen luonto. Kas, toisilla on. Että antaa pääskysten pesiä olohuoneen katossa vuodesta toiseen. Varmaan sama pari. Tulevat joka vuosi ja Paulinella on ovet valmiiksi auki. Kuinkahan vanhaksi pääskynen elää? Veikkaan, että taivaanportilla Pietarin olkapäällä istuu pääskynen tarkkailemassa tulijoita. Kun sieltä Pauline sitten tallustaa paikalle, pääskynen visertää Pyhän partasuun korvaan, että tuossa se nyt on: erikoiskohtelu ja komeat juhlat heti! Pitopalvelu paikalle. Pietari sanoo ettei niemiskä ole vielä paikalla, mutta että kai täällä joku on joka kakun osaa leipoo ja täyttää mustikalla ja toffeella. Sillä se on minun lempikakku, sanoo Pietari.

Luvassa oli vielä delfiinibongausreissu.

Lina otettiin mukaan. Naapurihenki on täällä paratiisilaaksossa väkevä. Kurvattiin Fuengirolaan ja Reflassa vähän tankkausta ynnä liput seikkailuun. Satamaan talsittiin muutama sata metriä ja stig ombord. Ei ollu tax free shoppia, mutta toisaalta kaikki on täällä kovin halpaa muutenniin. Taitavasti kapteeni ajoi ulos ohi aallonmurtajan ja sitten tuijotettiin aavaa. Laivan vierestä ui pari nisäkästä ohi. Vieressä tiedoton iskä tolkutti mukulalle, että katto ny niitä isoja kaloja. Teki mieli pukata ukko alas mereen, että siinä sulle kaloja!

Illalla soi puhelin:

Nadja komensi syömään afrikkalaista heille. Bruce hakee. Meidän autolla ei sinne pääse, pitää olla neliveto. Pitää muiden muassa ylittää Rio Grande kahlaamon kohdalta. Lapset kävi uimassa altaassa ja ihmetteli kanoja. Suuria luonne-eroja kanayksilöissä ihmeteltiin konsanaan. Kuuneltiin Brucen afrikkalaisbändin konserttia Lontoossa taustalla. Bruce kaivo kitaran ja laulettiin nuotiolauluja. Diana ja Gurney oli paikalla ja ovat laulajia molemmat. Gurneyn volyymi karkaa kolmannen oluen jälkeen. Lopuksi kuin vuoristorataa kotiin Nadjan kyydissä.

Hevonen voi olla lemmikkieläin?
Valtavan iso siliteltävä.

Aasilla on komeat korvat. Sen
pää on kova ja kaikui onttona, kun
rystysellä kopsutteli.

Tuolla lavalla, linnan edessä, soittelee Carlos Santana
yhdeksäspäivä elokuuta.

BioParkkia meille nuorille

Torstaiaamuna saapui paketti Malagan kentälle: Norwegianin lentoemolta kuitattiin pari koskilaista kyläileen. Janna ja Jerry tulivat loman lopuksi vanhuksia viihdyttään. VIP-lisämaksu norskilla on 40€/nuppi. Tiedä sitten kuinka nuori saa matkustaa omillaan? Tai vanha? Tai saako, jos on keski-iänkriisi. Joo, sillon saa.

Uima-allas on nyt kovassa käytössä. Veljenne käy altaassa aamusella lenkin jälkeen. Sillon on tilaa, koska muut nukkuvat ja koira ei ui. Tunne on muikeaa, niin ollen vesi 28c ja ilma 22c. Tarkenee.

Naapurin Pauline lahjoitti meille käyttöön loma-asunnon meren rannalta. Mennään eka päivä ja ollaan muutama yö. Paikka on komea: Capopinon sataman edustalla. Marbella ja Fuengirolan välissä on sijainti. Pääsee mereen, lapset ja aikuisetkin, jos on yli 26c lämpötila.

Bioparkissa käytiin. On varsin mukava elukkapuisto. Pienelle alueelle sommiteltu kohtuullisen suuriin asuntoihin melkoinen valikoima eksoottisia eläimiä. Suuret puut varjostavat ja viilentävät ilmanalan kohtuulliseksi.
Kilpikonnan kanssa kävin kuvitteellisen keskustelun:
-päivää neiminen, sanoi kilpikonna
-kas, kilpinen, oletko jo eläkkeellä, kysyi veljenne
-hyvinniin! Meiltä konnakoulusta lehtorit jää kuuskymppisinä eläkkeelle
-jaa, niin meiltä Naakasta myös. Olen nyt aloittamassa kolmatta eläkevuotta.
-niinpä niin, minä olen ollut satakolmekymmentä vuotta kohtsillään.

Urho Kaleva Kekkonen otti kilpparinpennun lemmikikseen. Tahtoi todeta elääkö se tosiaan kakssataa vuotta.

Wales edustettuna

Käytiin aamukävelyllä joella ja vastassa oli yksisarvinen.
Voi sitä riemua. Viimeksi näin Harry Potterissa. Jee!

 Walesialaisia ukkoja, Don ja Keith, lensi iloksemme Malagaan, josta heidät nousimme. Ryanair oli aikataulusta edellä, mutta ajoissa oli myös noutaja. Pitkä viikonloppu oli  edessä.

Perjantaina poikettiin kentältä tullessa El Zorrossa tutkimassa Caminito del Reyn seutuja. Kotiinpäin ajeltiin ja poikettiin Mergadonassa ihmettelemässä hintoja. Sitten kokattiin armottomasti ja ruokailtua alas baariin meluaan.Myöhemmin Don ja mummi istuivat aamukuuteen jalostamassa Borzoita.

Lauantai Don poltti itsensä altaalla auringossa. Illalla ruokailtiin Mondan linnassa ja Bruce soitti meille saksofonia ja kitaraa. Muutkin saivat kuunnella. Ei olla sillai pikkutarkkoja. Ruoka oli maistuvaa, mutta dyyristä. Myöhemmin taas Gallardolle meukkaan. Paikalla oli vain espanjalaisia kunne Lina ja Andy saapuivat kaksinkertaistamaan brittien määrän. Don kutsui Linan sunnuntai-illalliselle. Hyvä Don!

Sunnuntaina ajeltiin päivällä Mirador-hotellille ihmetteleen näköaloja ja nokkiin kompostia. Yhdessä ruokaa laiteltiin iltasella ja Lina ilmestyi paikalle kutsuttuna. Aamuyöhön paransivat maailmaa.

Maanantaina, aamu ysiltä, hiljaset pojat kentälle ja turvatarkastukseen. Vilkutukset.
Kotona mentiin nukkuun heti kohta ja herättiin illalla kuudelta. Viikonloppu virkisti.
Lupas äijät tulla ennen joulua uudestaan!

Jämerä jauhin eli mylly tuhannenkahdeksansataa ja rapiat
oli valmistunut. El Miradorin pihassa.

Tuommonen sian takajalka on maukas mutta varsin suolainen.
Sitä kun pistelee, niin olut maistuu särpimenä. Mergadona.

Deeper Purple Ginger Pigissä

Siis Syvempi Purppura InkivääriSiassa, joka on ravintola tuossa Coinista hiukan meille päin. Tämä inkiväärisika on kaiketi lemmikkieläin ja luovuttanut nimensä ravintolan käyttöön.

Sisäänpääsy orgioihin oli maksullinen, 15€. Grillissä oli muhinut sikaa ja kanaa, joita sai, korvaukseksi lipusta, syödä soittoa kuunnellessa.

Lämmittelemässä oli Karma niminen orkesteri. Soittivat lujaa ja epäselvästi. Varsinaisia huliganeja. Keski-ikä oli reilusti alle 80, ehkä 75, ja varmaan kuuroja?

Yleisö oli 100% brittejä + me. Ei ainutta espanjalaista.

Tämä Purple-koverbändi oli aika hyvä. Kuuntele itse. Ei ihan Gillan, ei Paice, ei Blackmore, eikä Lord eikä toisaalta basistikaan ollut huono.

Yleisö oli ollut nuorta juuri Purplen kulta-aikoihin ja nautti nyt muusikista, joka oli melkein, mutta toisaalta eihän kuulijan kuulokaan enää ollut ihan.