maanantai 29. tammikuuta 2018

Malaga Retro 2018


Autoja ja motskareita ja muuta roinaa oli näytillä ja myynnissä. Oltiin paikalla myös vuosi sitten. Panin valokuvia näytille mielenkiintoisista kohteista.

Bentley oli myynnissä: 20.000€. Pauli kaiveli jo pörssiä.

Alfa-Romeo, munamainen olemus, kuin PV-Volvo. 

Oikein söpö Tippa-Renu.

Renault Alpine siitä vanhemmasta päästä.
Alla oli aikakauden mukaisesti kapeat renkaat.

Joka pojalla häätyis olla kuppilakilpuri-Norton, vaaleet villasukat
tulis saappaanvarren päälle taitteeks ja niittejä olis nahkatakissa.

Etualalla kuuskytluvun alun huippumalli! Perhesportti.

James Dean ajoi kilpaa tuollaisella. Porcshe.

Kromialan yrityksen mainos.

Espanjalaista parhaimmillaan. Montesa-kilpuri.

Honda 750 klubikilpuri. Mukavasti kuuskytluvun oloinen.

Bultacon takalokari oli mallikas.
Tämmösiä näki jäärata-ajoissa
suomessa hyvinä aikoina,
siis ennen. Ilmassa tuoksui
risiiniöljy ja grillimakkara
maistui.

Tuotteet siirtyvät joutuin tuottajalta jälleenmyyjälle, kun on
farmarilla Ferrari-farmari. 

Honkiniementien tallissa on tuollainen. Opel.
Kokemäen tallissa on Veijolla taas vastaavasti tuollainen.
Lancia Beta Coupe. Veijon versiossa on vireämmät orhet,
voin vakuuttaa.

Sadistis-Masokistinen Citroen Maserati. Lyhyesti
Citroen SM. Hienompikin voi auto olla, muttei tuu
heti mieleen, että mikä olis.
Tuollasella mummin kaa päräytettiin seitkytluvulla.
Suzuki 550.

Dresta teki menestyksekkäitä kilpureita taannoin.
Tässä mallissa on Suzukin 750 kakstahtikone. 

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Tammikuu kukkuu

On olemassa sellainen havainto ihmisellä itsestään, että kun on ollut puolisenvuotta pesemättä, ei enää kauheesti kutia nahka ja voi sitten jatkaa siitä eteenpäin kuin parhaaksi näkee. Viikko sitten vein mummin saunaan. Fuengirolassa on oikea kylpylä, siinä liki satamaa. Florida spa kai on nimi. Kellarissa on pieni allas ja poreamme plus pahanen sauna. Hiltonin vaatimaton uimala on sekin tätä parempi. Maksoi hotellivieraalta vielä kympin tämä riemu. Saunasta piti ensin löylytellä pois venäläisnaikkonen, joka nauroi kuin hyeena ja hakkas punaista nahkaansa alinomaa, masokisti? Lauteet oli kovin matalat ja kiuas korkealla, siis varpaat kylmässä. Alkeellinen moka. Ei ole tarvis mennä uudestaan.
Käytiin syömässä saunan jälkeen tutussa hampurilaisbaarissa. Erikoisen maistuvia on tuotteet. Söin chili-burgerin, joka rakentuu tavalliseen lisätystä chili con carne -mössöstä. Maukas ja riittävä määrältään on. Meille tarjoili omituinen höpöttäjä: aussi-neito, joka oli tullut Strailiasta ukon perässä Espanjaan ja jäänyt sille tielle. Nainen tuotti suunnattoman määrän puhetta aikayksikössä. Mummi joutui odottelemaan suunvuoroa sekuntteja. Ja se on paljon. Minä tiedän mitä Munchies tarkoittaa, häh hää.
Meillä nokittiin kompostia kera naapurein: Willy, Pauline ja Lina. Menu oli perinteinen: kanaa kaljatölkki anuksessa, confit de canard ja kermaperunat, juomana gran reserva punainen. Keittiömestariani kehuttiin vuolaasti ja sanomattoman kiitollinen aikoinaan tekemästäni valinnasta.
Siitä sitten Willyn ja Jeren kanssa poikettiin hirmuisella bicer-klubilla pelastakkaa-koirat-ja-niiden-loiset- hyväntekeväisyysgaalassa. Lienee ollut Devil-jotain-klubi siinä Coin’in mäen yläosassa. Tunnusväri hailu sininen. Kaljanjuontia ja soiton kuuntelua, vapaata seuranpitoo. Vielä kävi kolmikko Gallardolla katsomassa brittien örvellystä. Willy ajoi melko vakaasti, kun otetaan olosuhteet huomioon.

Aloe Vera kukkii näin

Erittäin hyvät hampurilaiset,
mutta on kallista, on
Hotellin parvelta avautui näkymä satamaan. Puut on palmuja.


sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Vanhus muistelee

Joulu: kinkunkaipuu valtaa mielen hartahan. Harmaasuolattu takajalka on itse tehtävä, jos aikoo saada perinnejuttua. Täällä jumalanhylkäämässä loukossa on oma perinnekinkkunsa, iberian-kinkku. Se on kuiva koipi, josta vuollaan ohuenohuita siivuja isolla puukolla. On suolainen. Koipi on kiinni iberian-kinkkutelineessä. Ohuen lastun vuoleminen vaatii taitoa. Tiedonjanoinen sielu googlettaa aiheen ja tekee kotona omaa. Valkeakoskella voi nimeksi laittaa valkeakosken-kinkku. Serranossa olis vaikea keksiä nimeä?
Onko juottoporsas tuttu. En tarkoita talon isäntää, siis sitä jolla on juoponvikaa.  Pieniä possuja myyvät liha-altaassa. Usein on halkaistu keskeltä, mutta ihan kokonaisia on myös tarjolla. Ravinnoksi on tämä pienoinen saanut vain emonsa maitoa. Liha on vaaleaa. Silmä puolikkaan päässä katsoo sinua kysyen: miksi minulle tämän teit, etkä antanut vapaana vaellella laaksoissa ja vuorilla kuni kuolema minut korjaa, tahi susi. Metsämiehen ansa?
Meillä uunissa porsaan etulapa muhi ja syötiin korvikkeena kotona. Muita tuotteita joulupöydässä: lanttulaatikko suomi-kaupasta, purkkiherneitä, imelletty pernaloota oli keittiömestarin anti, rosollit ja muuta perinteistä. Kaksistaan syötiin. Sinikorkkinen Monte Ducay teki viininvirkaa. Poikennut pitkäpartainen motoristi teki sitä kraanavedestä. Pesin hänen jalkansa ja suutelin niitä. Sanoi toivovansa, että vielä tapaamme.
Illaksi oli meidät kutsuttu naapuribaariin, Venta Gallardo, muiden kyläläisten tapaan. Keittiömestarini oivan juustokakun loihti viemisiksi. Syksyn sadosta teimme rommiluumuja ja nyt niillä juustokakku kuorutettiin. Ruokaa oli tarjolla kuin kaanaanhäissä ja väellä riehakas joulumieli. Jouluna kuuluu toimittaa asiat huutamalla, koska niin naapurikin tekee. Nyt veljennekin kuuli hyvin, vaan ei vieläkään ymmärtänyt. Kun ruoat oli syöty siirryttiin baariin juomien äärelle. Takassa paloi toisesta päästä kaksmetrinen oliivipuutukki ja loi lämpöä jouluyöhön. Juomat myös lämmittivät ja valoivat joulun tunnelmaa. Perinteinen joulun näytelmä, jossa muija ja mukulat juopunut isi ajaa haulikolla räiskien hangelle värjöttämään ja poliisia odottamaan, ei täällä onnistu, kun ei ole lunta. Voisivat paikalliset vielä oudoksua mamun elkeitä?
Willyn tulkaa-meille-tapanina-episodin olen kertonut aiemmin.

Uusivuosi: Tea ja Pauli tuli kylään hyvissä ajoin ja siitä kurvattiin Coiniin seitsemän korvilla intialaiseen. Keittiömestaria oli kielletty tekemästä ruokia, vaan teki se silti kaks lohikiusausta, kun piti viedä Gallardolle. Strömsön-malli ei toiminut. Intialainen oli varattu viimeistä sijaa myöten ja Gallardon bileet oli henkilökunnalle.
Mentiin Coinissa toiseen, meksikolais-intialaiseen, raflaan. Outo oli yhdistemä. Selvisi, että heillä on kaksi erillistä keittiötä, omansa kummallekin teemalle. Hyvä, ettei vaan fuusioida noita kahta. Hyi saatana. Ruoka oli erinomaista ja veljenne nautti siitä kolajuoman kera. Heikkoluontoisia ihmisiä vituttaa toi kuljettajanrooli kohdallaan, kun muut örveltää ja sikailee ja itse on vain herrasmies. Veljestänne outoa?
Siitä kaasutettiin Ginger Big -pubiin katsomaan Gurneyä ja Dianaa. Olivat olleet myös luulossa, että Gallardossa on yöllä orgiat. Tulivat meille perässä ja keittiömestarini syötti Gurneylle vuoallisen lohikiusausta. Maisteltiin espanjalaisia alkoholituotteita ja ihmeteltiin tilanteen rauhallisuutta. Kuin niin? No, Englanti julisti suomelle sodan nelkytluvulla, eikä rauhaa ole niinkoomin solmittu. Gurney pahoitteli asioiden tilaa ja kun lähtivät paiskasi reilusti kättä ja totesi: you fucking Finns.
Siirryttiin sisätiloihin ja aamuyöstä vuoteisiin, vuonna 2018.

1.1.2018 käytiin Mondan linnassa kahvilla. Coinissa syötiin Pizzaa ja kebabia karvakäsillä. Tulossa hyvä vuosi, etiäiset mallillaan.
2.1.2018 käytiin Willyllä lounaalla. Pikkumökin täti Ann oli halukas meidät tapaamaan ja komensi Willyn pitämään lounaskutsut ja kutsumaan meidät paikalle. Paikalla olivat myös Sue ja Dave. Ja tietenkin myös lady of the house, Pauline. Portilla oli vastassa Angel, lempeä espanjanveikkonen. Juteltiin niitä näitä eli tutustuttiin. Sue on mantsanope kansainvälisessä koulussa San Pedrossa. Puolet oppilaista on venäläisiä, kas kun naapurikylä on Puerto Panos. Arabiköllejä on myös paljon. Arabiperinteeseen kuuluu haistattaa paskat  naisopettajilla. Sue ei ollut erityisen mielissään. Ennen kuin pääsin luritteleen pisatutkimuksesta piti mennä pöytään. En ehtinyt leuhkia.
Kasvispiirakoita, keittiömestarini oli laittanut langostiinimössötäyteisiä pompannappeja, mausteinen kurpitsakeitto, sitruunatorttu by Pauline ja korvapuusti by Tarja olivat jälkkärit. Keittiömestarini jakoi reseptejä. Korvapuusti, slam to the ear, oli kovin suosittu. Veljenne esitteli korvavammaansa tilaisuuden tullen.
Willy oli kertonut aiemmin matkaavansa ensi kesänä Hollantiin. Vein esitteen Maxin museosta Raaltessa ja annoin nettivinkin ammh.nl. Willy oli käynyt Sammy Millerin museolla, kun se oli vain pieni paja. Vein hälle museolta ostamani kirjan, jossa on koko komeus nykymuodossaan.
Sitten tultiinkin jo kotiin oikopolkua. Ei vammoja. Veljenne joi yhden oluen ja mummi kolan.

Tänävuonna perjantaina oli tärskyt Benalmadenassa Markun ja Teijan kanssa. Markku oli taas verkontekomatkalla etelässä. Muutama satametrinen rysä oli tekeillä. Ukko lähtee loppukuusta Suomeen takaisin kalastaan. Teija ajaa kuorma-auton Suomeen huhtikuun alkupuolella. Meidän Hoo-Dee lähtee siinä samalla paluumatkalle, kun eivät täällä ymmärrä sitä. Tulevat nyt torstaina yökylään.

Päätin uudistaa mummin ajan haasteiden vaatimaan kuosiin: silmäripset mustamaalattiin pitkäkestoisella, kulmakarvat suurtatuoitiin kivuliaasti ja huomenna laitatutan sen tukan vallan moderniksi. Jos sen kerran entisöi hyvin, ei tartte olla kokoajan räpeltämässä. Rypyt siliää lihottamalla.
Että tämmöstä täällä. Jere tulee huomenna poikkeen ja yölennolla, tietty. Semmosia, sano

Benalmadena. Ihmispolot
uikkareissa oli tuon aidan
takana auringonotossa.
Kylmä oli.

Tossa on puolivalmiste. Tukka huomenna mallilleen ja
vielä pikku viimeistely. Vien sen koiranäyttelyyn Granadaan
helmikuussa. Kyllä ton kehtaa viedä ja koirakin on komee.